Thaimaa, Koh Samui, viikko 2

Keskiviikko 8.1. 2014

Jatkoa postaukseen Thaimaa, Koh Samui, viikko 1

Aamiaiselta poislähtiessämme näimme taas yhden uuden kissan. Ja vieläpä harvinaisen komean sellaisen.

Kissa kuumalla katolla

Tänään meidän piti mennä Chawengiin, mutta olemme nyt kuitenkin rannalla, sillä Papan pakki on vähän sekaisin ja päätimme odottaa tunnin, pari ja katsoa sitten, mikä on tilanne. Ehtiihän sinne Chawengin rantsuun viela myöhemminkin. Sää on tällä hetkellä aika pilvinen, mutta sääennusteen mukaan sadetta ei ole luvassa. S lähti käymaan taas sovitulla kädennäytöllään sairaalassa.

Aallot ovat ainakin näin aamupäivästä vielä aika pienet, joten ehkä uskallan mereenkin mennä. A meni juuri uimaan ja paljon näyttää meressä muutakin porukkaa olevan. Kaupustelijat kulkevat ohitse jatkuvana virtana kuka mitäkin tyrkyttäen. Tarjolla on kaikkea mahdolllista aina donitseista ja kynsienlaitosta saarikierroksiin asti. Varsinkin hierojat ja kynsienlaittajat ovat aika sitkeitä tyrkyttäjiä, mutta kyllä nekin lopulta uskovat, kun tarpeeksi kauan jaksaa "eitä" jankata.

S palasi juuri sairaalareissultaan ja lähti hakemaan thain oppikirjojaan bungalowilta tänne rannalle varjopaikkaan, missä voi rauhassa jatkaa kielen opiskeluaan.

Me läksimme Papan kanssa ennen puolta päivää kuitenkin sinne Chawengin rantaan, koska Papan vatsa vaikutti olevan taas kunnossa. Kyyti maksoi 400 bahtia. Taksi jätti meidät rannan eteläpäähän eli Chaweng Noin rantaan, joka on vielä eri asia kuin varsinainen Chawengin pitkä ranta. Chawengin rannalla hiekka on valkoisempaa ja pehmeämpää kuin Lamain rannassa, mutta ainakin siellä pikku rannan eteläpäässä ranta on niin kivikkoista ja kasvikkoista eli leväistä ynnä vielä matalaakin, että varpaitaan saa varoa eikä kunnolla kastautumaan oikein pääse. Kävelimme vähän matkaa eteenpäin ja löysimmekin varjoisan ja rauhallisen paikan puutuoleineen, johon jäimme viihtymään. Ilmeisesti olemme ei-kenenkään-maalla, koska kukaan ei ole tullut meitä poiskaan ajamaan. Chawengin ranta näyttäisi olevan pitkälti hotellien omia rantoja ja niiden rantatuoleihin ei hotellin ulkopuolisilla turisteilla ole asiaa. Jossakin kerrrottiin, että Chawengin rannalla voi myös snorklata, mutta ei hyvältä näytä ainakaan täällä, missä me nyt olemme. Tai siis näyttää hyvältä, mutta ei snorklauksen kannalta!

Chaweng Noin rantaa

Joku paikallinen kokeili kalaonneaan

Chawengin rannalla hiekka on valkoisempaa kuin Lamain rannalla

Rantakauppias lepotauolla varjossa

Ja toinenkin...

Torstai 9.1. 2014

Lounastimme siellä Chawengin rannalla ja hurautimme sitten mittaritaksilla takaisin Lamaihin.

Palmunlehväkattoisesta seinättömästä ja lattiattomasta varpaat hiekassa- ravintolapöydästä oli mukava näköala merelle

Hotellille palattuamme vietimme vielä hetken aikaa uima-altaalla ja sitten olikin jo taas suihkun aika. Nuorisokin kuului kotiutuvan seinän taakse rescuekeskuksesta. S.llä oli thain oppitunti respan Zain kanssa kuudelta ja puvun sovitus räätälillä sen jälkeen. Kun S vapautui räätäliltä, menimme syömään pizzeria Napoliin, jossa söimme jo eräänä päivänä aiemmin oikein hyvät pizzat. Ei ollut moittimista tälläkään kertaa. Hotellille palasimme jo puoli kymmenen maissa ja pian annoimmekin nukkumatille luvan viedä meidät höyhensaarille.

Aamulla heräsin ennen kahdeksaa ja tuntui Papakin jo silmiään aukovan. Menimme aamiaiselle hyvissä ajoin ja ruokimme kaksi paikalla ollutta kissaa nakeilla ja kinkulla. Aamu-uinnilla kävimme altaalla ja minä jäin sinne päivityshommiin, kun taas Papa palasi bungalowiin suorittamaan yleistä järjestelyä. Tänään meillä on aikomus käydä katsastamassa eräs ranta, jonka nuoriso oli eilen vilaukselta nähnyt rescuekeskuksesta palatessaan. Sinne mennessä on ajatuksena käydä kuvaamassa myös veden ja tuulen muovaamat Isoisä- ja isoäitikalliot Lamain rannan eteläpäässä.

Näin kertoo kansantarina kivien synnystä:

Isoisä

Isoäiti

Lamain ranta Isoisä- ja Isoäiti-kallioiden lähellä olevalta näköalapaikalta kuvattuna

Isoäiti eli Hin Yai löytyy tuolta...

...ja Isoisä eli Hin Ta löytyy täältä

Jatkoimme matkaamme eteenpäin. Me muut hyppäsimme taksista sen nuorison edellispäivänä huomaaman rannan eli Thong Krutin kohdalla ja S jatkoi matkaansa rescuekeskukseen. Thong Krutin ranta oli todella kaunis ja tyhjäkin se oli, mutta kovin matala niin uimiseen kuin snorklaukseenkin. Lisäksi merenpohja ei ollut aivan puhdasta hiekkaa, vaan se oli vähän "tikkuisen" tuntuinen. Kahlasin kuitenkin polvia myöten veteen ja roiskuttelin vähän vettä päälleni. Uimiseksi sitä ei kuitenkaan voi parhaalla tahdollakaan sanoa. Menimme lounaalle miettimään, minne seuraavaksi suuntaamme ja vaikka ensin suunnittelimme menevämme Laem Set-rannalle, kesti kyydin saaminen niin kauan, että siinä vaiheessa, kun lopulta saimme taksin, päätimmekin lähteä jo takaisin hotellille.

Thong Krutin rantaa

Palmun kasvusuunta on mutkan kautta ylöspäin

Hotellille päästyämme kävimme uima-altaalla uimassa ja A kävi kyselemässä retkimahdollisuuksia Khanomin ja Koh Taon saarille. Khanomiin pääsee kuulemma vain, jos kirjautuu johonkin hotelliin sisälle, mutta Koh Taolle pääseminen on helppoa. Saattaapa olla, että huomenna lähdemmekin snorklausretkelle Koh Taolle.

Illalla kävimme syömässä taas Curry Potissa ja Papa kuvasi sekä meno- että tulomatkalla kylän "ihmeitä".

Seven-elevenissä on mukava piipahtaa jäähdyttelemässä itseään

Täällä joulukoristelut purettaneen sitten vasta joskus vähän keväämmällä

Perjantai 10.1.2014

Eipä sitten lähdetty snorklausretkelle Koh Taolle, vaan suunnitelmaksi vaihtui lähteä pitkähäntäveneellä kierrokselle saaren ympäri kalastamaan ja snorklaamaan. Aamulla tuuli kuitenkin niin kovaa, että minä en olisi päässyt siinä aallokossa veneeseen, joten me Papan kanssa peruimme reissun ja nuoriso lähti sinne keskenään. Papa ja minä päätimme lähteä tutustumaan Wat Plai Laemin temppeliin.

Wat Plai Laem on yhdistelmä buddhalaisia temppeleitä Samuin kaakkoisrannikolla. Näyttävin niistä on 18-kätinen Guanyinin, armon ja myötätunnon jumalattaren patsas. Wat Plai Laem sijaitsee Big Buddha-temppelin lähellä ja tarjoaa kävijöille niin näkymän kiinalais-thaimaalaisiin uskomuksiin kuin myös taidokkaaseen buddhismi-aiheiseen taiteeseen ja arkkitehtuuriin.

Wat Plai Laem on elävä ja aktiivinen temppeli, jonne asianharrastajat tulevat päivittäin osoittamaan kunnioitustaan Guanyinille ja Buddhalle, jota kuvataan myös monissa temppelialueen patsaissa ja seinämaalauksissa. Temppeli on suhteellisen uusi, mutta taiteen tekniikat, joita sen luomuksissa on käytetty, ovat vuosisatoja vanhoja  ja perustuvat muinaisiin uskomuksiin. Rauhallista tunnelmaa temppelin ympäristössä korostaa sitä ympäröivä järvi, joka on täynnä kaloja. Temppelille lahjoituksen tekevät vierailijat saavat ruokalaatikon kalojen ruokkimista varten.

Guanyin - armon ja myötätunnon jumalatar

Suurissa patsaissa on paljon pieniä yksityiskohtia

Papan mielestä tämä tyyppi oli Jorma Uotinen

Temppelialueelle ei sovi mennä pelkässä uima-asussa

Temppelialuetta ympäröi järvi...

...joka on täynnä kaloja.

Upeita patsaita ja taidokkaita seinämaalauksia on paljon

Temppelialueeelta otimme taksin Choeng Monin rantaan, jossa viihdyimmekin muutaman tunnin. Kävimme siellä lounaalla ja sen jälkeen Papa otti vielä hieronnan ja minä jalkahoidon.

Choeng Monin rantaa

Rantahierontapaikkoja  on sielläkin vieri vieressä

Missäs turistit ovat?

Choeng Monilta lähdimme vielä Big C-ostoskeskukseen, koska Papa kuvitteli löytävänsä sieltä akut kameroihin, mutta eipä sitten löytänytkään. Taksilla siirryttiin aina paikasta toiseen eikähän se nyt mitenkään halpaa ollut, mutta ei sentään Suomen hinnoissa. Hotellille tulimme joskus puoli viiden jälkeen ja S ja A:kin olivat jo tulleet pitkähäntävenesaarikierrokseltaan. Hyvä päivä oli ollut kuulemma heilläkin. Hotellilla kävimme vielä uima-altaassa uimassa ja nyt tässä suihkun jälkeen kuivatellessani ehdin taas muutaman lauseen kirjoittaa. Papa lähti käymään kaupassa ja nuorison kanssa menemme myöhemmin illalla syömään. Nuoriso jatkanee vielä johonkin karaokepaikkaan ja me Papan kanssa tulemme taas hyvissä ajoin hotellille.

Lauantai 11.1. 2014

Kävimme illalla tosiaan kylällä syömässä ravintolassa nimeltä Bonny. Matkalla A osti itselleen hopeasormuksen ja S tuliaisia koiranhoitajille ym. Olimme ruoista tällä kertaa liikuttavan yksimielisiä, sillä kaikki halusivat fish and chipsejä! Siinä ruokaillessa sitten aikaa kuitenkin vierähti sen verran, että nuoriso ei enää jaksanutlkaan lähteä karaokeen, vaan laulanta siirtyi tälle päivälle.

Aamiaisen jälkeen lähdimme taksilla Chawengin hienohiekkaiselle rannalle, mutta aallokko oli tänään niin suuri, että minä en uskaltautunut uimaan ollenkaan.Papa kyllä kävi meressä, mutta kertoi, että virtaus merelle päin oli niin kova, että piti uida ihan tosissaan, että pääsi takaisin rantaan. Kävimme vielä katsomassa, olisiko pienen niemen kärjen takana kenties pienempi aallokko, mutta ei ollut eli mereen en päässyt.

Chawengin ja Chaweng Noin rantojen välissä näkee tämmöistäkin idylliä

S tunnisti tämän käärmelinnuksi

Chawengin rannan aallot olivat minulle aivan liiat suuret

Pirtelöllä Chawengin rannassa

Kookospähkinöiden hautausmaa

Uimaan piti kuitenkin päästä, joten muutaman tunnin päästä otimmekin taksin takaisin hotellille ja menimme altaalle uimaan. Saman tien alkoi kuitenkin satamaan ja siirryimme sisätiloihin. 

Sataa, vaikkei se ehkä näykään

Sade ei kauaa kestänyt ja Papa lähti viemään viimeistä pyykkikassia pesulaan. Minä jäin altaalle päivityshommiin. Nuoriso on tänä iltana sitten menossa sinne karaokepaikkaan, joten kertoi aikovansa syödä jo vähän normaalia aiemmin, että ehtii laulella tarpeeksi. Me Papan kanssa luultavasti illastamme ihan normaaliaikaan keskenämme joko hotellin ravintolassa tai jossain muussa lähiympäristön ravintolassa.

Kävimme sitten kolmestaan (minä, Papa ja A) syömässä jo kuuden maissa hotellin ravintolassa. A jätti ruoan kokonaan väliin, jotta säilyy täällä teettämänsä iltapuvun mitoissa. 

Hotellin ravintolassa juuri ennen auringonlaskua

Herrat nauttivat ruokailun jälkeen A:n tarjoamat viskipaukut meidän terassillamme ja kun S oli laittautunut thain oppituntinsa jälkeen parhaimpiinsa, lähti nuoriso karaokeillanviettoon. Papa lähti käymään kaupassa ja vaikka olimme ajatelleet vielä pyörähtää vähän kylällä, alkoi minun oikea polveni oireilla niin kipeästi, että jäimmekin lepäilemään bungalowiimme.  Tai niin no, lepäilemään ja lepäilemään. Matkamuistojen ja tuliaisten alustavaa pakkausta matkalaukkuihin ja yleistä tavaroiden järjestelyä ynnä vaatteiden vatkausta oli tämä "lepäily". BBC World news on näkynyt tänä iltana teeveessä harvinaisen hyvin. Yleensä siellä näkyy ilman pätkimistä vain yksi saksankielinen kanava. No, joka tapauksessa nyt tuo BBC on kertonut jo toista tuntia yhtä soittoa Ariel Sharonin kuolemasta. Yleensä ottaen täällä on kyllä oltu pari viikkoa aika lailla uutispimennossa ja ihan tarkoituksella. Se vielä on pakko sanoa tästä Samui Laguna Resortista, että teevee ainakaan meidän bungalowissamme ei todellakaan juurikaan toimi, mutta tuskinpa tänne kukaan onkaan tulossa teeveetä katsomaan.

Normaalien iltarutiinien jälkeen menimme aikaisin nukkumaan. Täällä on tosin yksi normaali iltarutiini, jota kotomaassa ei tarvitse tehdä. Bungalowin ulko-oven ja karmien välissä on niin isot raot, että moskiitot suorastaan vyöryvät illalla sisään kohti valoa. Papa oppikin pian vuoraamaan oven kylpy- ja käsipyyhkeillä niin, että moskiitot pysyivät ulkona.

Näin moskiitot pysyivät ulkopuolella

Sunnuntai  12.1. 2014

Aamulla tapasimme nuorison aamiaisella. Olivat saaneet laulaa karaokea ihan tarpeekseen, sillä heidän lisäkseen paikassa oli ollut vain yksi perhe. 

Aamiaisella käydessämme olen huomannut jo aiemmin, että monilla hotellin asiakkailla on omia eväitä mukana. S:llä on suomalaista ruisleipää, saksalaisilla näytää olevan omat salamit mukana ja amerikkalaisella (?) pariskunnalla kilon purkki fetajuustoa ja toinen purkki oliiveja joka aamu. 

Tämän päivän ohjelmassa on mm. blogin päivitystä altaalla (juuri nyt), uintia meressä (jos aallot eivät ole kovin suuret) ja iltamarkkinat kylällä. Mahdollisesti pistäydymme myös apteekissa täydentämässä lääkevarastojamme ja hieronnoissa. Altaalla onkin muuten tänään ihan täyttä. Onneksi ehdin varata Papalle ja itselleni paikat, ennen kuin ne loppuivat. Aurinkotuoleja altaalla onkin vain kahdeksan, mutta tähän asti niitä on ollut tyhjilläänkin. A kävi viemässä viimeiset pyykit pesulaan ja nyt A ja Papa lähtivät käymään meressä. Samalla Papa voi arvioida, onko minulla asiaa mereen tänään. Harmi, kun aallot ovat olleet monena päivänä minulle aivan liiat suuret. Onneksi uima-allas on aina tyyni ja vieläpä ihan bungalowimme vieressä.

Meidän bungalowimme uima-altaalta päin kuvattuna

A ja Papa lähtivät taas omille kävelyretkilleen ja minä jäin altaalle blogin päivitykseen

Uima-allas on aivan tyhjillään, vaikka näin keskipäivän aikaan on jo tosi kuuma. Suurin osa altailijoista nauttii auringosta ilman varjoa. Minä sen sijaan istun koko ajan varjon alla, sillä näin on vähän viileämpää. Joku paikallinen outo lintu ääntelee jossakin lähistöllä hauskasti: " Oo-vii-u, oo-vii-u!" ja ääni sekoittuu tieltä kantautuvaan mopojen pörinään. Tunnelma on leppoisa ja rauhallinen. Taidan ottaa pienet nokoset...

A ja Papa olivatkin tehneet melko pitkän kävelyretken ja kenellähän se taas oli kamera mukana...Tässä kuvasatoa:

"Joulupuu on koristettu..."

Maanantai 13.1. 2014

Kun A ja Papa palasivat eilen kävelyltään, kävimme Papan kanssa vielä hieronnassa ja minä myös manikyyrissä. 

Hierontapaikassa

Sinistä sävy sävyyn...

Siellä vierähtikin aikaa niin kauan, että ehdimme syömään lounasta vasta neljän maissa. Sieltä palasimme vielä takaisin altaalle virkistäytymään ja keräämään voimia illan markkinareissulle. Sinne kun olikin matkaa peräti ihan satakunta metriä. Kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä oli tarjolla, niin kuin markkinoilla yleensä on. Ostokset jäivät vähiin eli mukaan tarttui vain kokoontaittuva hedelmäkori ja salaatinottimet. Ruokakatu siellä oli erikseen ja siellä oli ihana tuoksu ja kaikenlaisia herkkuja tarjolla. Söimme mm. eräänlaiset perunavartaat, 

hunajamarinoitua possua tikussa, paikallista grillimakkaraa, viiriäisenmunia 

ja vohvelit mansikkahillolla. Palan painikkeeksi Changia ja gourmetillallinen oli siinä. Täytyy vielä ihan erikseen mainita, että Papa söi myös yhden paistetun toukan! 

Papa pisteli yhden toukan poskeensa!

Mukavaa musiikkiakin markkinoilla oli tarjolla ja sitä tarjosi markkinaväelle A:n mukaan Bruce Springsteeniltä kuulostava punapaitainen herra!

Hotellille mentiin taas hyvissä ajoin ja pakattiin jo osa tavaroista matkalaukkuihin. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei mitään tarvitse jättää tänne ja laukkujen painokin pysyy sallituissa rajoissa. 

Hotellihuoneemme ei olllut mitään luksusta, mutta ihan OK.

Aamulla heräsin jo ennen kuutta, kun J laittoi tekstarin. En saanut enää unta, joten nousin ylös ja kävin lukemassa sähköpostit ym. Papakin heräili jo ennen kahdeksaa ja menimme aikaiselle aamiaiselle.

Äitikissa meitä jo odottelikin

"Noh, missäs se kinkku viipyy?"

 Tänäänhän meillä on täällä viimeinen päivä ja huomenna on herätys jo klo 3.00. Kone lähtee Koh Samuin kentältä Bangkokiin kuudelta ja tilaamme hotellilta kuljetuksen kentälle joskus neljän aikoihin. Nyt olemme viimeistä kertaa meren rannassa ja aallokko näyttää siltä, että ehkä uskaltaudun vielä mereen uimaan.

Kävin kuin kävinkin meressä ja pääsin sieltä vielä poiskin Papan vetoavun voimin. A lähti hakemaan heidän viimeiset pyykkinsä pesulasta pakattavaksi. Kätevää viedä mahdollisimman suuri osa vaatteista pestynä, silitettynä ja siististi muovipussiin pakattuna kotiin, niin säästyy kotona siltä valtaisalta pyykinpesurumbalta. 

S ja Papa ovat hieronnassa tuossa muutaman metrin päässä rannalla katoksen alla. 

Kissanpentu odottelee omaa hierontavuoroaan

Kun sitä omaa vuoroa ei tullut, meni kisu kiinni hierontavuorossa olleen turistin kylkeen.

"Hiero hei välillä vähän minuakin!"

Kissa sai turistilta luvan olla siinä missä oli, mutta hierontaa se ei kylläkään saanut.

"Tässä on niin ihanan lämmin olla..."

Tämä viimeinen lomapäivä on oikeastaan enää vain lähdön odottelua. Papa ja A kävivät varaamassa respasta meille sen taksin aamuksi klo 4.00. A ja S lähtivät vielä fish spahan; A kuvaamaan ja S syöttämään jalkojaan kaloille. Me Papan kanssa tulimme vielä tänne altaalle uimaan viimeistä kertaa. Kello on nyt noin neljä iltapäivällä ja altaalla on vain kolme ihmistä meidän lisäksemme. Allasalue alkaa olla jo varjossa ja leppeä tuulikin viilentää ilmaa mukavasti. Papa yritti kuvata videonpätkää laguunin keskellä olevalla kivellä päivää paistattelevasta varaanista eli Teposta. Teppo on  näkemistämme varaaneista se pienempi ja Matti se isompi. 

Teppo-varaani, se pienempi niistä kahdesta.

S ja A tulivatkin jo takaisin kalakylpypaikasta, koska siellä oli ollut täyttä. S aikoi yrittää sinne vielä myöhemmin uudelleen. 

Illalla käymme vielä syömässä jossain ja pakkaamme loput tavarat. Paitsi ne vihonviimeiset, joita tarvitaan vielä aamuyöllä. 

Kävimme syömässä ravintola Bonnyssa, jossa aiemmin söimme ne "yksimieliset" fish and chipsit. Matkalla taivas ripautti joitakin suuria vesipisaroita, mutta selvisimme ravintolaan pahemmin kastumatta. Tällä kertaa emme olleetkaan enää yhtä yksimielisiä, vaan vain A ja S söivat samaa ruokaa. 

Maisema ravintola Bonnysta ulospäin

Chicken Satay oli herkullista

Nyt kello on kahdeksan ja viskelemme viimeisiä tavaroita matkalaukkuun. Outoa edes yrittää nukkumaan ennen yhdeksää.

Toivottavasti saamme nukuttua edes pari tuntia ennen aamuyön aikaista ylösnousua. Katsotaan, miten käy...

Tiistai 14.1. 2014

Eihän siitä minun nukkumisestani tullut oikein mitään, sillä levottomat jalat vaivasivat ja pakottivat kävelemään tuon tuosta. Nukuin yhteensä ehkä pari tuntia ja Papakin arvioi nukkuneensa vain vajaat 4 tuntia, joten eiköhän se illalla omassa sängyssä uni tule ihan houkuttelematta. Aamuherätys oli siis jo kolmelta ja taksikyyti tilattu neljäksi. Taksi oli vähän myöhässä, mutta silti oltiin tosi hyvissä ajoin kentällä. Siitäkin huolimatta, että vielä taksin tultua jouduimme selvittelemään respassa  bungaloweistamme puuttuneita vesiä ja oluita. Jouduimme maksamaan kahteen kertaan kaksi olutta, jotka olimme maksaneet jo aiemmin. Nuoriso puolestaan joutui maksamaan itse ostamansa vesipullon. Emme kuitenkaan alkaneet asiasta enempää kinastelemaan, vaan maksoimme napisematta mitä pyydettiin.

Koh Samuin kenttä on kaunis ja vehreä. Seiniä ei ole ja sisätiloissakin kasvaa kasveja. Joulua ja uutta vuotta juhlitaan ilmeisesti tosi pitkään, koska kuuset ja koristeet olivat vielä lähtiessämmekin muistuttamassa menneistä juhlapyhistä.

14.1 2014 ja Koh Samuin lentokenttä on edelleen jouluisissa tunnelmissa

Samuin kentällä on muuten vessoissa isot akvaariot seinällä!!!

Bangkok Airwaysilla oli ilmainen tarjoilu lentokentällä. Tarjolla oli ainakin kahvia ja mehua sekä suolaista että makeaa leivonnaista.

Saa ottaa!

Lento Samuilta Bangkokiin tuntui kestävän vain hetken, ehkä siitä johtuen, että onnistuin ottamaan siinä pienet torkut. Nyt olemme olleet jo jonkin aikaa Bangkokin kentällä. Itse asiassa olisimme ehtineet jo edelliseen Finnairin koneeseen, joka lähti yhdeksältä. Nyt on sitten odoteltava vielä pari tuntia "oman" koneen lähtöä. 

Samuin päässä saimme puseron rintamukseen C.I.Q.-tarrat, koska matkatavaramme oli selvitetty perille asti.

Bangkokin kenttä on täydellinen vastakohta pienelle ja puutarhamaiselle Samuin kentälle!

C.I.Q.-matkustajina meidät opastettiin suoraan ohi jonojen

Taidetta Bangkokin kentällä

Meillä oli aikaa seurata ikkunanpesijöiden työskentelyä korkeuksissa

Sinne jäi Bangkok

Jossain Himalajan reunamilla

Koneemme lähti lopulta suunnilleen aikataulussaan. Matka tuntui äärettömän pitkältä, kun en pystynyt levottomien jalkojen takia juurikaan istumaan enkä varsinkaan nukkumaan. Papa  kulutti aikaa mm. pelaamalla pasianssia. 

Sehän meni läpi!

Kone saapui lopulta Helsinkiin ihan ajallaan. Jatkolennolle ehdimme hyvin ja J oli meitä kentällä vastassa. Kotona keitimme ensimmäiseksi kahvit ja sitten kävimme saunassa. Saunan jälkeen iski päälle niin totaalinen väsymys, että minun oli pakko kömpiä viimeisillä voimillani sänkyyn ja Papa tuli kuulemma melkein heti perästä. Minä olin silloin jo unessa...