Helmikuussako aavistus keväästä?

Se on kuulemma jo tulossa. Kevät! Tai ainakin aavistus siitä! Piti sitten ihan itsekin lähteä ulos (muullekin asialle kuin viemään mattoja tuulettumaan narulle) eli kamera kaulassa pihalle tutkailemaan, josko siellä jo ensimmäiset lumikellot nousevat hangesta. No eivät nousseet! Muutenkaan eivät silmäni vielä havainneet minkäänlaista kevään merkkiä, eivät edes koirankakkoja tien varrella. Ellei nyt sitten kevään merkiksi lasketa:

Jäniksen jälkiä pihassa

   

Jääpuikkoja katon reunalla

     

Osittain lumetonta omenapuuta

Ei lasketa! No, katsotaanpa tilannetta uudestaan vaikkapa kuukauden päästä. Tässä jo sormet nimittäin syyhyävät puutarhahommiin ja perennaluetteloitakin (vanhoja sellaisia) olen ihan vähän selaillut, vaikkei meidän pikku puutarhaamme enää oikeastaan juuri mitään uutta mahdukaan. Onneksi kuvasin viime kesän istutuksia pari kertaa kuussa aina keväästä syksyyn asti. Kuvista on helppo katsoa, missä kohtaa on (mahdollinen) tyhjä paikka mihinkin aikaan kesästä. Josko sinne vielä jotakin kuitenkin saisi mahtumaan? Jos ei, niin luultavasti taas palanen nurmikkoa tulee väistymään perennojen tieltä :)

Muun muassa näiden tieltä nurmikko on joutunut tekemään sen jo aiemmin:

Europeana ryhmäruusut

Jalokärhö The President ja valkoiset akileijat

Oranssit liljat

Keltaiset liljat

Vaaleanpunaiset liljat

Jackmanii kärhö

Fairy maanpeittoruusut 

Afrikkalaisia kukkia...

Ennen kukkia kuitenkin vielä takaisin pääsiäiseen ja siihen, mitä eräänä aamuna pihalla näimmekään... kyllä, kaksi jänistä tai rusakkoa (ainakaan meidän perheessä ei kukaan osannut sanoa, kumpia nämä ovat)! Keskinäinen työnjako näillä kahdella näytti minun silmääni seuraavalta:

"Jos minä tästä lähden katsastamaan tuon N:n pihan, niin tarkista sinä vaikka tuon K:n piha. Tästä pihasta on omenapuut jo syöty!"

Niin, niitä afrikkalaisia kukkia on nyt virkattu vähän toista sataa...Olen virkannut niitä toisiinsa kiinni piilosilmukoilla, vaikka en vielä tiedäkään, mitä niistä loppujen lopuksi syntyy! Yhdistelen erivärisiä kukkia toisiinsa ihan vapaasti ilman mitään tiettyä kuvioajatusta. Paljon on ainakin langan päitä pääteltävänä ja paloja yhteen virkattavana. Lankana on Kotiväki, joten langan ohuuden takia kukat ovat aika pieniä. Valkoista, punaista, vihreää ja keltaista lankaa minulla oli kutakin ehkä n. 100 g, mutta violettia löytyy ainakin 500 g. Minkähän ihmeen takia minä olen sitä joskus aikoinaan niin paljon ostanut?

Urakkaa siis riittää, mutta elän haaveissa, että lopputulos on vaivan arvoinen! Tavoitteena olisi saada valmista (mitä se sitten lieneekään) kesäksi.

Pikainen lumitilanteen kartoituskierros pihalla tuotti iloisen yllätyksen. Vaikka lunta vielä kuvan oikeassa alareunassa näkyykin (ja joissakin paikoin pihalla vielä jopa n. 30 cm), niin siinähän ne kevään ensimmäiset krookukset jo kukkivat.

Yksi helmililja oli myös jo auennut samoin kuin idänsinililja. Toivottavasti piakkoin paljastuvat myyrätuhot jäävät pelättyä pienemmäksi. Hiivatin otukset kun ovat viime vuosina tehneet aika pahaa jälkeä pihallamme. Niin tai näin, edessä on kuitenkin ihana kevät!