Marraskuun puutarhakatsaus

Marraskuussa noin viiden asteen pakkasessa ja hyytävässä tuulessa ei puutarhan katsastuksessa kauaa mene, ainakaan minulla. Taitaa talvi yllättää tämän talon ilmeisen laiskan isäntäväen, ennen kuin piha saadaan talvikuntoon. Lehtiä on haravoitu useaankin otteeseen, mutta jostakin niitä vaan sinne näkyy aina uudestaan ionisoituvan! Ikkunatkin taitavat jäädä suurimmaksi osaksi pesemättä tältä syksyltä, mutta mitäs se haittaa, kun niin ne jäivät viime keväältäkin. Semmoista se on kun toinen on päivät työssä ja illalla on niin pimeää, ettei nää tehdä enää mitään. Se toinen, kotonaoleva, taas on niin "romuna" nivelrikkoineen sun muine vaivoineen, ettei pysty kuin enimmäkseen vaan muita käskyttämään. No huh huh!

Ryhmäruusu Europeana marraskuisessa kukoistuksessaan. Havuja ei ole onnistuttu talvisuojaksi mistään saamaan, mutta vielä ehtisi varret leikkaamaan vähän lyhemmiksi talveksi. Siis jos ehtisi...

Maanpeittoruusu Fairya en ole koskaan talveksi suojannutkaan, mutta pitäisiköhän sitäkin leikata ennen talven tuloa? Melkoisen sekasotkun nuo kuihtuneet perannat kyllä pihalla tähän aikaan vuodesta muodostavat.

Ruusu tämäkin, vaikkei ehkä ihan siltä näytäkään. Köynnösruusu Pohjantähti on kuulemma kestävä ja hyvin se ensimmäisestä talvesta selvisikin, mutta ei ainakaan vielä viime kesänä kukkinut ollenkaan. Pitäisiköhän tämäkin leikata talveksi matalaksi?

Kanadanpiiskut ovat oikeastaan aika kauniita vaihdettuaan keltaisen kesäasunsa valkoiseen talvipukuun. Nämä olen aina jättänyt talventörröttäjiksi ja leikannut vasta keväällä.

Syyshortensiat saavat myös törröttää talven ja pudotella toistaiseksi vielä olemattomat lumikuormat kukinnoistaan oksia hipaisevien ali- ja ohikulkijoiden niskaan. Leikkaaminen suoritetaan sitten joskus huhtikuussa.

Että tämmöistä kukkaloistoa täällä meillä marraskuussa. Joulukuussa en ehkä enää nenääni pihalle pistäkään kuin pakon edessä ja Tallinnan matkan ajaksi. Taidankin ottaa sitten pienet talviunet...

Puutarhaviikko kuvattuna

Omenoita, omenoita, omenoita... No okei, en mainitse omenoita enää sanallakaan, vaikka edelleen on sesonki parhaimmillaan. Valkosipulit kai pitäisi jo kaivaa maasta ylös, mutta en ole saanut nostettua kuin vasta muutaman. Sipulit ovat normaalikokoisia, mutta kynsiä on vähemmän ja ne ovat suurempia kuin "kaupan" valkosipuleissa.
Europeana-ruusu kukkii vielä ihan täyttä päätä, mutta ennen talven tuloa se on leikattava vähän matalammaksi, vaikka vielä kukkisikin.

Europeana-ruusuja ja valkosipulin varsia itusilmuineen

Neilikkaruusu ei pienistä syyskylmistä vielä hätkähdä, vaan kukkii edelleen ja odottelee kunnon lumipeitettä päälleen, ennen kuin suostuu lopettamaan kukintansa.

Neilikkaruusu ja sen vasemmalla puolella jo kukkinut myskimalva

Villiviini ei kuki, mutta ilahduttaa silmää syksyisellä väriloistollaan. Itse asiassa se kyllä kukkiikin jossakin vaiheessa, mutta kukinnot ovat aika mitättömiä lehdistön upean syysvärityksen rinnalla.

Villiviini kurkottelee kohti taivasta