perjantai 30. elokuuta 2013

Kun kesä vaihtuu syksyksi...

Liljat ne vain jaksavat kukkia, vaikka mistään kukkaloistosta ei pihalla muuten enää ole tietoakaan. Alkaa olla yleisvaikutelma enemmän syksyisen harmaa kuin kesäisen vihreä. Vuodenaika on vaihtumassa eikä sille voi mitään.
Viimeiset päivänliljat kukkivat vielä

Pitkä vihreä etualalla on maa-artisokka, joka kasvaa todella korkeaksi!

Tänä vuonna tuntuu löytyvän kantarelleja enemmän kuin yleensä, koskapa meikäläisenkin saalis oli viime sienireissulla näinkin hyvä!

Vasta nyt avautunut auringonkukka  tuntuu kiinnostavan kovasti näitä kärpäsiä

Gladioluksetkin ovat vasta nyt avautumassa

Syyshortensian kukinto on muuttunut valkoisesta vaaleanpunaiseksi

Apache-chileistä ainakin osa näyttää ehtivän kypsyä ennen kylmiä

Minä niin tykkään tästä valkoisesta kärhöstä eli  Miss Batemanista...

Rastasverkkoihin on kertynyt taas saalista

Puuliljat vasta aloittelevat kukintaansa ja kukkivat vielä pitkälle syyskuun puolelle
Pakko se on hyväksyä, että kesä alkaa olla paketissa ja täytyy alkaa totutella syksyyn. Vielä on kuitenkin marjoja ja sieniä metsissä luvuttomasti, joten otetaanpa kaikki talteen, mitä vain saadaan :)

perjantai 23. elokuuta 2013

Alavilla mailla hallan vaara

Näin sanottiin tänään säätiedotuksessa. Mistä se nyt halla tähän kesän keskelle? Sunnuntaille luvassa + 20 astetta jne! Meillä on ainakin vielä ihan kesä...
Perhonen ja kaikki...
Kertoisin, mikä perhonen, jos tietäisin. Hävettää niin, kun en tunne edes yleisimpiä!

Liljat ovat siitäkin ihania perennoja, että myöhäisimmät kukkivat vielä syyskuussakin. Nämä valkoiset kukkivat nyt, mutta uudet puuliljani ovat vasta aloittelemassa kukintaansa. Kyllä, niistäkin kuvista saatte vielä kärsiä.
Valkoiset liljat kukkivat...
Valkoiset kuulaat menivät siis pihlajanmarjakoille ja muumiotaudille, mutta nyt näyttää, että Bergiuksesta ehkä jääkin jotain meillekin :)
Myöhäiset kärhöt ja aikaiset omenat...
Näin loppukesästa päästään lopultakin syömään omia mansikoitakin. Alkukesästä ne menivät kaikki räksänpojille.
Kuukausimansikka on parhaimmillaan...

Taas on klipsuista tuunattu uutta! Kaulakoru, korvakorut ja rannekoru hopeanvärisinä...

Auringonpaisteessa puutarhakeinussa istuen näitäkin värkkäsin...




Huomenna mennään ystävän tiluksille, Papa puuta sahaamaan ja minä puolukka-sieneen! Ovat kuulemma puolukat jo valoisissa paikoissa kypsiä!  Kaikki tuntuu kypsyvän tänä kesänä aikaisemmin kuin yleensä. Viime viikonloppuna ehdimme pistäytyä sienimetsässä ja Papa löysi viiruvalmuskoita, jotka ovat myöhäsyksyn sieniä !!!
Saas nähdä, mitä kaikkea huomenna löytyy :)

maanantai 19. elokuuta 2013

Kurpitsojen kypsymistä odotellessa tölkinvetimistä tuunattua

Kukkii se sittenkin! Se Miss Bateman! Kärhöt ovat aina niin arvaamattomia, että luulin sen jo kuolleen! Vähän on myöhäinen kukkija, mutta pääsia, että kukkii :)
Kärpänenkin ihmettelee kukkivaa Miss Batemania

Aloittelevina kasvattajina ennustelimme saavamme kurpitsoita vaikka torille myytäväksi. Huikeasta lehtien ja varsien vyörystä takapihan nurkasta kohti etupihaa näyttäisi kuitenkin lopulta olevan tuloksena vain kuusi kurpitsaa. Vain!?!

Sateet ovat painaneet syyshortensian oksat kukintoineen maahan asti. Voi miten surkea näky! Sateet pitäisi kieltää lailla pakkasiin asti!

Myöhäisherännäisenä (jälleen kerran) olen saanut tuunattua joitakin koruja tölkinvetimistä, joita rakas ystäväni toimitti minulle aimo kasan ja käski alkaa tehtailemaan niistä koruja :) Oli nähnyt ystävällään niistä virkatun rintakorun ja tiesi saavansa minut värvättyä helposti tölkinvetimien jatkojalostukseen :)! Tämähän on kuulemma alunperin Brasiliasta lähtöisin tämä villitys ja alkanut täällä Suomessakin jo ainakin viime vuoden puolella. No, työtä käskettyä on tehty ja tölkinvetimet alkavat loppua. Tuokee lissee!

Keskeneräiset korvakorut kullanvärisistä tölkinvetimistä!

Keskeneräiset korvakorut ja rintakoru hopeanvärisellä langalla virkattuna
Tölkinvetimet, klipsit, klipsut, rinkulat...millä kaikilla nimillä niitä nyt kutsutaankaan, taipuvat todella moneksi. Jos vain saan keräystoimintaan valjastamiltani eri toimittajilta jatkossa säännöllisesti tarpeeksi materiaalia, niin voisin tehdä vaikka laukkujakin! Netissä oli upeita kuvia joidenkin virkkaamista sellaisista. Niihin meneekin sitten  vetimiä ihan rajattomasti :)

perjantai 9. elokuuta 2013

Verkot on viritetty!

Kesästä nautitaan vielä täysin rinnoin, mutta kylmä totuus on se, että talvi tulee ajallaan niin kuin se joka vuosi tulee. Kaupungin halkotarhalta tilattu puukuorma tuli pihaan eilen. Papa polkaisi töistä kotiin fillarillaan normaalia aikaisemmin, kun tiesi, että melkoinen urakka on edessä. Viitisen tuntia ja muutama lasillinen mehua siinä meni, kun kolme heittokuutiota puuta oli siirretty takapihalle siistiin pinoon talvipakkasia ja takan lämmitystä odottamaan!

Syyshortensiat alkavat pikkuhiljaa kukkimaan. Sateet ovat jo katkoneet oksia ikävästi ja tulevat katkomaan vielä lisääkin, mutta sille ei mahda mitään.


Keltainen ei ole lempivärini, mutta siitä huolimatta näin loppukesällä pihassa näyttää olevan aika lailla keltainen yleisilme! En ymmärrä!

Keltainen kanadanpiisku
Aurinkonauhuksessa tuntuvat viihtyvän pörriäiset erityisen hyvin! Onkohan se tuo keltainen väri, mikä sen tekee?

Taas yksi lilja, jonka nimeä en muista. Voisiko kansalaisopistoon järjestää liljojennimenmuistamis-kurssin? Täällä yksi huonomuistinen heti tulossa...

Tämän minä muistan...
Maanpeittoruusu Fairy
Ja tämänkin, varmaan jo kymmeneen kertaan esittelemäni...
Ryhmäruusu Europeana

Koskaan ei ole meillä ollut niin tautista omenasatoa kuin tänä vuonna. Muumiotauti ja pihlajanmarjakoi kiusaavat niin Valkeaa kuulasta kuin Bergiustakin. Näyttää siltä, että koko sato on mennyttä, ennen kuin omenat ehtivät kypsyä! Edellisvuoden tapaan rastasverkot on kuitenkin viritetty siltä varalta, että verkkoihin putoaisi jokunen kelvollinenkin omena. Kalaverkkoihin ei siis otsikossa suinkaan viitattu! Kerrottakoon, että yleensä tuo omenasaalis kun on kahdesta puusta ollut satoja kiloja! Juu-u, ihan totta! 

Yksi auringonkukka kasvoi paljon muita korkeammaksi. Havainnollistava kurkotus kohti kukkaa kertoo kukan korkeudesta, ei kurkottajan lyhyydestä :)

Nyt onkin sadetta ja jopa ukkosta luvassa lähipäiville, joten pitänee pysytellä sisätiloissa ja yrittää hoidella rästiin jääneitä kotitöitä. Minneköhän minä sen imurin silloin keväällä ennen puutarhaan lähtöä laitoin?

maanantai 5. elokuuta 2013

Elokuista eloa

Elokuuta jo elellään, mutta kesää vaan riittää. Hellelämpötiloissa ovat vedetkin lämmenneet uudestaan ja eilenkin tuli käytyä kolme eri kertaa uimassa. Mustaherukat keräsin jo viime viikolla ja eilen tyhjensin ainokaisen karviaispuskan. Linnut olivat jo pudotelleet marjoja sen verran maahan, että oli pakko puuttua asiaan, jos aikoi jotakin itselleenkin saada. Tänään on ohjelmassa omenankeruuta ja karviais-raparperimehun keittelyä.
Pihalla ovat parhaimmillaan tällä hetkellä mm. seuraavat:
Päivänlilja

Syysleimu

Kaunistakin kauniimpi lilja

Jackmanii-kärhö

"Jättimeloni"-kurpitsoita hurjassa kasvussa

Auringonkukat aukesivat vihdoin

Voivatko omenapuut risteytyä keskenään itsestään? Valkea kuulas ja Bergius ovat kasvaneet jo vuosia oksat  ristissä eli liiankin lähekkäin ja nyt muutamana vuonna Valkea kuulas on tehnyt joitakin puoliksi punaposkisia omenoita!!!

Tämä on todellakin Valkea kuulas!

Tässä Bergius, jonka vasemmalla puolella se Valkea kuulas on, vaikkei tässä näykään.
Pihalla sato odottaa jo korjaajaansa, joten palaillaan paremmalla aikaa. Ihanaa kesäistä viikkoa kaikille ja jos joku tietää tuosta risteytymisasiasta niin pliis!