Näytetään tekstit, joissa on tunniste syyshortensia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste syyshortensia. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Marraskuun puutarhakatsaus

Marraskuussa noin viiden asteen pakkasessa ja hyytävässä tuulessa ei puutarhan katsastuksessa kauaa mene, ainakaan minulla. Taitaa talvi yllättää tämän talon ilmeisen laiskan isäntäväen, ennen kuin piha saadaan talvikuntoon. Lehtiä on haravoitu useaankin otteeseen, mutta jostakin niitä vaan sinne näkyy aina uudestaan ionisoituvan! Ikkunatkin taitavat jäädä suurimmaksi osaksi pesemättä tältä syksyltä, mutta mitäs se haittaa, kun niin ne jäivät viime keväältäkin. Semmoista se on kun toinen on päivät työssä ja illalla on niin pimeää, ettei nää tehdä enää mitään. Se toinen, kotonaoleva, taas on niin "romuna" nivelrikkoineen sun muine vaivoineen, ettei pysty kuin enimmäkseen vaan muita käskyttämään. No huh huh!


Ryhmäruusu Europeana marraskuisessa kukoistuksessaan. Havuja ei ole onnistuttu talvisuojaksi mistään saamaan, mutta vielä ehtisi varret leikkaamaan vähän lyhemmiksi talveksi. Siis jos ehtisi...

Maanpeittoruusu Fairya en ole koskaan talveksi suojannutkaan, mutta pitäisiköhän sitäkin leikata ennen talven tuloa? Melkoisen sekasotkun nuo kuihtuneet perannat kyllä pihalla tähän aikaan vuodesta muodostavat.


Ruusu tämäkin, vaikkei ehkä ihan siltä näytäkään. Köynnösruusu Pohjantähti on kuulemma kestävä ja hyvin se ensimmäisestä talvesta selvisikin, mutta ei ainakaan vielä viime kesänä kukkinut ollenkaan. Pitäisiköhän tämäkin leikata talveksi matalaksi?
Kanadanpiiskut ovat oikeastaan aika kauniita vaihdettuaan keltaisen kesäasunsa valkoiseen talvipukuun. Nämä olen aina jättänyt talventörröttäjiksi ja leikannut vasta keväällä.

Syyshortensiat saavat myös törröttää talven ja pudotella toistaiseksi vielä olemattomat lumikuormat kukinnoistaan oksia hipaisevien ali- ja ohikulkijoiden niskaan. Leikkaaminen suoritetaan sitten joskus huhtikuussa.
Että tämmöistä kukkaloistoa täällä meillä marraskuussa. Joulukuussa en ehkä enää nenääni pihalle pistäkään kuin pakon edessä ja Tallinnan matkan ajaksi. Taidankin ottaa sitten pienet talviunet...



maanantai 8. lokakuuta 2012

Vielä jaksetaan kukkia


Puutarhan kasvit alkavat pikkuhiljaa antaa periksi syksylle ja tulevalle talvelle ja kukkijoita on aina vaan vähemmän. Syysleimuissa on enää jokunen valkea kukka, mutta ympärillä tuo kirottu vuohenputki ja ihana Marokon minttu ovat vielä hyvissä voimissa.
Valkokukkainen syysleimu, Marokon minttu ja vuohenputket.
Myskimalvalle pitää muistaa laittaa ensi kesänä hyvissä ajoin kunnollinen tuki. Tänä kesänä se ehti liian pitkään kasvaa maata pitkin ja sitten lopulta tuen saatuaan retkottaa nyt vinossa.
Myskimalva
Konnantatar kukki alkukesästä niin kuin kuuluukin, mutta aloitti nyt syksyllä yllättäen uuden osittaisen kukinnan.
Konnantatar
Syyshortensiat jätän kukkineen talventörröttäjiksi ja leikkaan ne perinteisesti vasta keväällä.
Syyshortensia
Miljoonakello on kyllä kiitollinen kukkija. En mitenkään raaski heittää sitä pois ennen kuin se alkaa näyttää edes vähän ränsistyneeltä.
Miljoonakello
Lobeliakin kukkii vielä yllättävän hyvin, joten en pidä kiirettä senkään poisheiton kanssa.
Lobelia
Villiviini on edelleen parhassa väriloistossaan ja leviää vuosi vuodelta niin, että on jo kiertänyt versojaan talon päädystä sekä etu- että takapihan puolelle.
Villiviini

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

"Metsään (ja puutarhaan) on tullut jo syys..."


Eivätpä ehtineet maman gladiolukset tänä kesänä kunnolla kukkimaan ennen syyskylmiä, mutta onneksi ne voi ottaa nuppuisina maljakkoon, jossa ne avautuvat nopeasti ja kestävätkin siinä kauniina pitkälti toista viikkoa.



"The President"-kärhö vielä jaksaa kukkia seinustalla villiviinin lämpimään syleilyyn kietoutuneena. Seitsemästä kärhöstä kukki tänä kesänä vain kaksi ja tämä oli niistä se toinen ja toinen oli "Madame Julia Correvon".



Syyshortensia sen sijaan kukkii uskollisesti joka syksy ja sen kukinta alkaakin olla juuri nyt parhaimmillaan. Osa kukista on jo muuttunut vaaleanpunertaviksi.

Rastasverkot ovat toimineet yllättävän hyvin virassaan puusta tippuvien omenoiden pudotusta pehmentämässä.


Pakko myöntää, että syksy on tullut ja tuulisella säällä puista lenteleekin jo lehtiä siihen malliin, että kohtaan "päästään" haravointihommiin :)