Sekopään seikkailut Karnaluksissa

Vaikka kesä onkin ollut luvattoman sateinen, riittää sateesta piittaamattomia kukkijoita vielä elokuullekin. Kesä ja kärpäset. Ja isotähtiputki.

Maanpeittoruusu (Fairy) on todellakin nimensä veroinen. Tämän puskan läpi ei tule näetsen edes vuohenputki, joka on muutoin valloittanut ison osan pihamaasta.

Tänä vuonna tulee omenoita tosi paljon. Valkean Kuulaankin oksat oikein notkuvat omenoiden painosta. Ikävä kyllä omenoissa on myös paljon omenakääriäisen jälkiä ja se tarkoittaa sitä, että ne omenat ovat pilalla.

Liljojen, syysleimujen ja angervojen kukinta on ainakin täällä meidän korkeuksillamme juuri nyt parhaimmillaan. Nämäkään kaunottaret eivät runsaista sateista ole millänsäkään.

 
Tässä samat kukat vähän eri suunnasta. Taustalla maman pikkuriikkinen kasvimaa, josta näkyvät perunan-ja valkosipulinvarret sekä taustalla omenapuut.

Sateiset säät ja äskeinen Tallinnan matka ovatkin saaneet aikaan sen, että mama on heilutellut virkkuukoukkua ahkerasti. Ruokapöytään valmistuivat eilen kateliinat ja lasinaluset Tallinnasta Karnaluksista ostetusta Madame Tricotin Camilla-puuvillalangasta.

Vertti halusi välttämättä samaan kuvaan tekeleiden kanssa. Juu, kyllä Vertti on paljon nätimpi kuin mokomat läpyskät!

Karnaluksissa siis tuli käytyä ensimmäistä kertaa ja heti siellä sekosi pää. Kuka idiootti nyt ostaa 1,5 kg vaaleanpunaista verkkolankaa ja mihin tarkoitukseen? No mamapa tietenkin ja ajatus (!??) oli kai neuloa 20 vaaleanpunaista huivia??! Onneksi löysin eräästä käsityöblogista hauskan ohjeen, jossa verkkolangasta oli neulottu myssy. Se oli nimeltään Kukkahattutätimyssy ja itse neuloin sen Novitan valkoisesta Tennesseestä ja siitä Karnaluksista ostetusta Rico Designin Loopy Creative-akryylilangasta. Hyvin sopi myssy meidän Kutri-Kalervollekin!

 
Tässä hauska myssy vielä ruokapöydän koristeena uusien virkkausten keskellä. Myssyn alla on taikinakulho, joten se näyttää vähän tärkätyltä, mutta ihan pehmeä lutrake se oikeasti on.

Ai niin, se Vertti! Kovasti tuntui pitävän pehmeästä puuvillalangasta, kun ihan nukahti virkkausten päälle. Myssyäkin tarjosin päähän, mutta se ei kelvannut!

Valkosipulinkasvatusta ja virkkausta

maman puutarhassa kasvaa valkosipulia tilanpuutteesta johtuen ihan perennojen seassa ja valkosipulien pitkistä ja paksuista varsista voisi päätellä, että luvassa on muhkeita sipulejakin tuonnempana. Tekisi mieli vähän raaputtaa multaa juuresta, että saisi vähän esimakua sipuleiden koosta, mutta ei passaa, ei passaa...Vai onko se kuitenkin niin, että vain nuo maanpäälliset osat kasvavat ja maan alla ei olekaan mitään??? Jännitys tiivistyy! Hauskoja kieppejä nuo valkosipulit ainakin nyt tekevät itusilmuja pukatessaan, vai mitä?

Virkkausrintamalla on ollut aika hiljaista, mutta tämmöiset varrettomat tossut ihan itselleni sain kuitenkin aikaiseksi Tennessee-puuvillalangasta. Kesäkuumalla kun meikäläinenkin villasukkaintoilija pitää mieluummin ilmavampia tossuja jalassaan.

Niin ja rantakassikin tuli virkattua niiden afrikkalaisten kukkien innoittamana Flip Flop-langan tähteistä. Nyt vaan sitten odotellaan niitä rantakelejä :)

Tänäänkin on todella hiostava päivä, mutta ei sitä ukkosta vain ole ainakaan vielä kuulunut. Ukkostaisi vain, niin raikastuisi ilma sen jälkeen. Nyt ei oikein osaa päättää, olisiko ulkona vai sisällä. Ulkona on näetsen tällä hetkellä vähän viileämpää, mutta edelleen pilvin pimein itikoita. Sisällä taas on niin nihkeää, että kädetkin hikoavat virkatessa, joten ei paljon huvita sekään homma. Tässäpä  tämänkertainen valitus parempia aikoja odotellessa...