Herättiin siis jo klo 3.00 aamulla. Ei ole ihminen ihan virkeimmillään siihen aikaan vuorokaudesta, mutta jotenkin siitä selvittiin lähtemään tien päälle noin klo 4.20. Välillä satoi ihan rankastikin, mutta enimmäkseen ajokeli oli hyvä ja matka sujui niin joutuisasti, että Katajanokalla oltiin jo yhdeksän maissa. Sitten vain odoteltiin; ensin matkakumppaneita ja sitten autojonossa laivaan. Lopulta päästiin ajamaan auto sisään ja mentiin kannelle istuskelemaan.
Papa kirjoittaa...
Tässä vielä autolla-ajo-ohjeistusta kaikille niille, jotka eivät ole toistaiseksi rohjenneet mennä autolla laivaan. Papalle tämä oli ensimmäinen kokonainen itse tehty Suomenlahden ylitys. Molemmissa satamissa on hyvät opasteet siitä, mihin jonoon pitää ajaa. Katajanokan ja Viking Linen tapauksessa kyseessä oli C-portti muutama sata metriä terminaalin jälkeen. Tullihenkilö haluaa nähdä auton rekisteriotteen, matkavahvistuksen ja kuljettajan passin ja kertoo sen jälkeen, mihin jonoon on ajettava. Laivan täyttö käy todella sujuvasti, koska sitä on henkilökunta ehkä harjoitellut jo muutaman kerran Helsingissä ja Tallinnassa:). Hesassa laiva täytettiin keulasta. Rekkojen jälkeen päästettiin henkilöautot yläkertaan. Ajo sinne ei ole paha, ajetaan vain henkilökunnan osoittamalle paikalle, jätetään vaihde ja käsijarru päälle ja siirrytään mihin kerrokseen halutaan. Sillä välin täytetään laivan alakerta. Tallinnassa yläkerta tyhjennettiin laivan sivusta ja alakerta keulasta. Menomatkalla ei jouduttu peruuttamaan ollenkaan. Paluumatka oli aikaisin aamulla ja jonot olivat vielä pienemmät, kuin Helsingissä. A-terminaalissa päästiin suoraan tullitarkastukseen ja siirryttiin meille osoitettuun jonoon laivaan ajamiseksi. Laivan yläparkki täytettiin sivusta ja loput keulasta. Hesassa kaikki purettiin keulasta.
Sitä ihmisten kiirettä Papa vain ihmetteli. Jotkut vaihtoivat jonoa ja ohittelivat jo laivan sisällä, vaikka tullin kohdalla kaikki ovat kuitenkin samassa jonossa kuin köyhän talon porsaat. Ihan tarpeetonta ryntäilyä, sanon minä! Toinen ihmetyksen aihe oli joidenkin vimma käynnistää auto jo merellä, vaikka selvästi näkyvä ohje neuvoi tekemään niin vasta, kun käsky käy! No, ehkä siinä voittaa sekunnin, kun kone on tuottanut pakokaasua jo vartin, ennen ulospääsyä? Muutamaa pahinta töytäilijää henkilökunta, ihan piruuttaan, pidätteli ennen liikkeellelähtöä ja päästi viereiset autot ensin liikkeelle. Lopultahan kaikki oltiin kuitenkin siinä samassa jonossa ulkona.
mama jatkaa...
Merellä matkalla Helsingistä Tallinnaan ruotsalaisella laivalla. Kansainvälistä touhua! |
Pian jo laiva lähtikin liikkeelle aikataulun mukaisesti klo 11.30 ja noin kahden aikoihin saavuttiin Tallinnaan. Hotelli vähän etsitytti itseään ja muutama ylimääräinen kierros tuli keskustassa sen vuoksi ajettua, mutta lopulta onnistuimme ajamaan auton hotelli Nordic Forumin parkkihalliin. Tytär A (joka oli tullut ystävänsä Iin kanssa Tallinnaan samana aamuna) jo kyseli tekstiviestitse, josko sitä johonkin syömään mentäisiin. Treffit sovittiin tunnin päästä Raatihuoneentorille ja kun laukut saatiin purettua olikin jo aika lähteä kohti vanhaakaupunkia.
Raatihuoneentori |
Sieltä A ystävineen löytyikin ja sen kummemmin ruokapaikkaa arpomatta, menimme Karli Kelderiin, joka oli sillä hetkellä lähimpänä. Ruokailun jälkeen A ja I lähtivät omille teilleen ja me aloitimme tutustumisen vanhaankaupunkiin.
Raekoja Plats on vanhankaupungin sydän ja hinnatkin ovat sen mukaiset. Laatu ei, ikävä kyllä, kulje aina samaan tahtiin. Onnistuivat osittain polttamaan tyttären pizzan Karli Kelderissä mutta asiasta mainittuamme A sai kuitenkin lohtujälkkärin. Hinnat putosivat heti torin ulkopuolella mutta näinhän se on muuallakin. Maisema maksaa.
Ihan vähän reunalta paloi, muuten melkein hyvä. |
Lohtujälkkäri |
Soittajat |
Taiteilija |
Kattoikkunoita |
Lisää kattoikkunoita |
Toompeanmäellä |
Tässä tehdään kolikkoa |
Matkamuistoja myytävänä |
Valoa ja varjoa |
Kivahan siellä oli kierrellä ja katsella. Muutama tunti siinä meni mukavasti ja sitten, kun väsymys alkoi painaa, suuntasimme askeleet kohti hotelliamme. Haettiin vielä kaupasta vettä ynnämuuta tarpeellista ja hotellille päästyämme sovimme vielä Koon ja Veen kanssa meidän hotellihuoneeseemme suunnittelupalaverin koskien seuraavan päivän ohjelmaa. K ja V kävivät vilkaisemassa hotellin kylpyläosaston päällisin puolin ja tulivat sitten meille palaveeraamaan. Venyihän se palaveri lopulta lähemmäs puolta yötä, mutta ohjelmasta päästiin sopimukseen ja K ja V lähtivät omaan huoneeseensa. Heittäydyin sänkyyn ja nukahdin saman tien.
Perjantai 20.7.2012
Papan syntymäpäivä
Heräsin jo ennen seitsemää ja menin suihkuun. Sieltä tultuani oli Papakin jo hereillä ja siirtyi saman tien minulta vapautuneeseen suihkuun. Aamupalalle sovimme treffit Koon ja Veen kanssa klo 9.00, joten nyt on taas aika ryhtyä päivän "töihin".Ohjelmassa on tälle päivälle ainakin Karnaluksissa käynti (lankoja) ja lisää vanhankaupungin tutkimista. Karnaluksiin saatamme mennä Aan ja Iin kanssa taksilla. Omalla autolla lähtökin on harkinnassa, mutta hotellimme parkkihalli on näköjään kovin suosittu ja voi olla, että auto ei sinne enää takaisin tullessa mahdukaan. Jatkuu...
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
Aamupäivällä käytiin pikaisella kierroksella vanhassakaupungissa ja katsastettiin mm. kuvauksellinen Katariinankuja.
Kukkia ja ikkuna Katariinankujalla |
Kenties kyläsepän takoma kolkutin |
Sitten olikin jo aika lähteä Karnaluksiin, jonne menimme lopulta taksilla. Siellä saatiin aikaa kulutettua toista tuntia ja ostoskassien kanssa taksilla takaisin hotellille. Mennessä taksi maksoi 5,20€ ja hiukan toista reittiä takaisin 5,50€.
Paljon erilaisia nappeja ompelijan Mekassa |
Karnaluks. Lankaa, nappia, nauhaa, kangasta yms. |
Ohjelmassa oli seuraavaksi hotellin spa ja sovimme Koon ja Veen kanssa treffit kerroksemme hissiaulaan klo 18.00. No eivät ne siihen ehtineet, joten menimme Papan kanssa edeltä käsin spahan, joka oli ihan ok. Miesten saunasta oli näköala vanhaankaupunkiin. Naistensaunasta Papa ei osaa sanoa mitään, koska ei käynyt siellä. Lisäksi oli vielä näköalaton turkkilaistyyppinen sekasasauna, missä suurin osa kävijöistä oli asiallisesti uima-asussa. Loppuseuruekin sinne pian ilmaantui ja aikamme hamamissa ja altaissa puljattuamme lähdimme valmistautumaan illanviettoon.
Pöytä oli varattu Olde Hansasta jo viikko aimmin netin kautta ja sinne siis suunnistimme kahdeksaksi. maman "iloksi" pöytämme oli kolmannessa kerroksessa eikä keskiaikaisessa talossa tunnetusti ole hissiä. No, sinne se vaan könysi huonojalkainenkin. Ei oltu ennen siellä käyty, mutta paikkahan on kuulemma ihan must, jos Tallinnassa kerran käy. Oli ihan maineensa veroinen ja todella erilainen ruokapaikka.
Illallinen pelkässä kynttilänvalossa |
Villisikavati |
Soittajat |
Ruusuvanukas |
Talon kahwi ja Pyhän Johanneksen caccara |
Kello on kymmenen perjantai-iltana ja valtakunnassa kaikki hyvin |
Sieltä sitten hilauduttin takaisin hotellille ja seuraavan päivän ohjelmaa koskevan palaverin pitoon meidän hotellihuoneeseemme. Palaveri kesti taas Cato Negroineen aamuyön puolelle, joten sankaria kyllä juhlittiin asianmukaisesti pitkään ja hartaasti.
Eipä tarvinnut taaskaan unta etsiä!
Lauantai 21.7. 2012
Aamiaiselle hilauduttiin sovitusti yhdeksältä. Koo ja Vee siellä jo olivatkin. Hyvä ja monipuolinen on aamiainen Nordc Forumissa. Melko täyttä sielllä oli nyt kuten eilen aamullakin, mutta vielä sinne mahduimme ihan hyvin.
Tänään on ohjelmassa autoilua lähiympäristössä iltapäivällä. Papa tosin lähti äsken pienelle kävelylle kaupungille, mutta ei viipyne kovin kauaa...Jatkuu...
Kaupassa |
Papa olikin hakenut mukaansa kävelylle myös Veen ja pojat olivat kävelleet satamaan asti. Kuten kuvastakin näkyy, kaupoissa oli ollut tosi tyhjää! Saattoi tietysti johtua kaatosateestakin mutta Sadamarketkin oli eilen varsin tyhjä. Kuva on Merekeskuksesta, missä henkilökuntaa oli enemmän, kuin asiakkaita.
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
Puolen päivän jälkeen lähdimme sitten tutustumaan lähiympäristöön autolla. Ensimmäinen kohde oli Pirita. Ei pysytty ihan kartalla koko aikaa, mutta löytyihän se lopulta. Yksi pahuksen tietyö harhautti navigaattoria ja sen tottumatonta käyttäjää. Lainavekotin oli nyt ensimmäistä kertaa käytössä. Toisaalta kiertotiellä saattaa joskus nähdä enemmän...
Meren rannalla pidettiin pieni kuvaustauko ja jatkettiin Piritan vanhaan birgittalaisluostariin. Se oli oikein mielenkiintoinen paikka ja kolusimme sen viimeistä nurkkaa myöten.
Luostarin henki eli vaim paikallisella kielellä |
Käytävä |
Hautausmaa |
Sieltä jatkettiin kohti metsäkalmistoa etsimään Georg Otsin hautaa. No, eihän sitä löytynyt, mutta ihan tutustumisen arvoinen paikka se silti oli.
Metsäkalmistossa |
Samaa tietä jatkettiin eteenpäin kohteena TV-torni. Korkea se on ja jos haluaa koko tornin valokuvaan ei kannata ainakaan yrittääkään kuvata sitä paikan päällä vaan jostain kauempaa kilometrien päästä.
TV-tornilla |
Sisällä asti käytiin , mutta sillä hetkellä torniin oli 1,5 tunnin jonotus, joten emme jääneet odottamaan, koska ohjelmassa oli vielä muutama paikka käymättä. Tornilta matka jatkui takaisin kohti Tallinnaa ja Kalamajan kaupunginosaa. Ei sinnekään ihan suorinta tietä osattu, mutta syytettäköön siitä huonoja opasteita ja taas navigaattoria, itsessähän vika ei tietenkään ole. Kalamaja on ns. puu-Tallinnaa ja siellä on sekä vanhaa että uutta tai uusvanhaa rakennuskantaa.
Kalamajan kissa... |
...ja toinenkin... |
Aikamme siellä kierreltyämme suuntasimme vielä kohti vanhaa kaupunkia ja Vapaudenaukiota.
Papan pettymykseksi pronssipatsas oli siirretty sieltä jollekin hautausmaalle. Siispä Kiek in de Kökiin seuraavaksi.
Könysin lukuisat rappuset ylämäkeen muiden mukana, mutta aivan turhaan, sillä se oli jo suljettu siltä päivältä. Viimeinen kohteemme tai oikeastaan minun kohteeni oli Jollerin käsityökammari Müürivahella. Löysinkin sieltä mm. edullista tarjouslankaa muutaman kerän. Tässä vaiheessa kello olikin jo puoli seitsemän ja oli aika lähteä takaisin hotellille. Koo ja Vee menivät vielä käymään hotellin spassa, mutta me Papan kanssa emme jaksaneet, vaan jäimme huilailemaan hotellihuoneeseemme. Syömään mentiin puoli yhdeksän maissa hotellin läheisyydessä sijaitsevaan Platziin. Olikin tosi hyvä valinta, sillä paikka oli viihtyisä ja ruoka oli oikein hyvää!
Kermainen sienikeitto |
Päreeltä tarjoiltua lammasta 360. Pyöreät pallot ovat kuskusta ja mukana oli päreelle puristettuja mausteita. 360 tarkoittaa asteita eli lammas oli muotoiltu lihapullaksi. Oli erittäin hyvää. |
Ruokailun jälkeen olikin jo pakko lähteä takaisin hotellille pakkaamaan laukut valmiiksi lähtöä varten. Aamulla oli herätys jo klo 5.30 ja laivan lähtöaika oli klo 8.00. Lopulta nukkumaan puolen yön aikoihin, jotta ehtisi edes muutaman tunnin nukuttua.
Sunnuntai 22.7.2012
Aikaisen herätyksen jälkeen viimeisten kamojen pakkaamiseen kiireesti ja vaatteet niskaan. Varhaisaamiaiselle tukka putkella, mutta hotellin varhaisaamiainen oli fiasko ja ainoa miinus koko kolmen yön ajalta hotellille! Menimme aamiaiselle klo 6.00 eikä siellä ollut mitään muuta kuin bussilastillinen ympäriinsä töytäileviä saksalaisia! Tai no olihan siellä nyt sentään jotain eli: vettä, paahtoleipää, leipärasvaa, croissanteja ja pienen odottelun jälkeen myös kahvia. Siellä ei siis ollut kahvimukeja muuta kuin pahvisia kertakäyttösellaisia, juustoja tai leikkeleitä puhumattakaan tomaateista tai muista kasviksista. Veitsiä ei ollut eikä ensi alkuun lautasiakaan. Eipä tosin ollut mitään, mitä lautaselle olisi voinut kerätäkään. Paahtoleivälle levitin rasvaa kahvilusikalla jne. Olihan siinä tietysti se etu, että aamiaiseen ei tuhraantunut paljon aikaa, koska mitään syötävää ei ollut. Tuli vain mieleen, että kun varhaisaamiaista kuulemma siellä tarjoillaan aamuneljästä lähtien, että mitähän siellä olisi siihen aikaan ollut? Valot tyhjässä tilassa vai?
Tältä näytti hotellihuoneemme poislähtöaamuna |
Hotellihuoneen vessan seinä oli osittain läpinäkyvä! |
Sitten haettiin matkatavarat huoneesta ja hissillä takaisin ala-aulaan ja check-outiin. Siitä parkkihalliin autolle ja kohti satamaa.
Laivalle tullessa ei enää autoillessa eksyilty, sillä nämä nurkat olivat jo tulleet tutuiksi. Matka kesti vain muutaman minuutin ja lähtöselvitykseen päästiin jonottamatta ja sitten siirryttiin odottamaan laivaan pääsyä.
Auto jouduttiin jättämään sellaiselle paikalle, mistä on peruutettava pois eli pois päästään viimeisten joukossa mutta eipä sillä väliä, koska kiirettä ei ole ja laivakin lähti etuajassa.
Ilmeisesti aikaisesta aamusta johtuen laivalla oli melko vähän matkustajia |
Ei ristinsielua... |
Hesasta matka jatkuu sitten Nääsvillen ja Ryynikylän kautta kaapuntiin.
Laivamatka sujui nopeasti ensin taxfreessa ja sitten buffet-aamiaisella.
Buffet-aamiainen laivalla maksoi 10 €, mutta sillä pärjäsikin sitten hyvin viiteen asti iltapäivällä. |
Aamiaismaisemia |
Taxfreesta haettiin vielä puuttuvat ostokset eli tuplapukkilaatikko sekä Jiille että itselle, salmiakkikossua itselle kuin myös Kalev-suklaata.
Noin klo 10.30 saavuimme satamaan ja ahtauduimme täpötäyteen autoon.
Vielä olisi jotakin pientä mahtunut |
Tässä on luukku, josta ajetaan sisään ja ulos Tallinnassa |
Autokansi ei ole erityisen viihtyisä paikka. Onneksi siellä ei tarvitse ollakaan kauaa |
Tulossa laivasta päivänvaloon |
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
Kotia kohti päästiin lähtemään noin puoli viiden aikoihin ja kotona oltiin pari tuntia myöhemmin. Matkalla piti vielä poiketa nakkikioskilla, kun aamubuffetin jälkeen ei oltu mitään syöty. Lähikaupasta haettiin myös kotiin iltapalaksi ja aamuksi sämpylöitä ym., ettei tarvitse aamiaistarpeita lähteä aamulla ensi töikseen hakemaan. Saunottiin pitkään ja hartaasti ja iltapalan jälkeen painuttiin pehkuihin. Tulikin sitten nukuttua yhdeksän tunnin yöunet! Raskasta on lomailu, mutta mukava oli reissu!