Satakoon yöllä, paistakoon päivällä!

Kesäkuun alku oli aivan mahtava ilmojen suhteen ainakin meille ihmisille. Kasvit eivät helteen ja kuivuuden yhdistelmää kuitenkaan katso hyvällä pitemmän päälle. Nyt sää on viilennyt ja vettäkin on taivaalta vähäsen norunut, mutta kasvit kaipaavat vielä lisävettä. Toivonkin kovasti semmoisia (wannabe-)puutarhurin unelmasateita, että vettä sataisi yöllä, mutta ei päivällä!
Jotkut kasvit ovat jo kukkineet ja jotkut toiset lopettelevat kukintaansa, mutta jotkut vasta aloittelevat. Parasta kesässä onkin se, että niitä uusia kukkivia tulee vielä pitkän, pitkän aikaa lisää. 

Valkoiset sireenit lopettelevat jo kukintaansa. Kauniita olivat ja tuoksu oli ihana!

Pikkukurjenmiekatkin ovat jo kuihtumaan päin. Nuo violetin eri sävyt niissä ovat aivan upeita!

   

Siniset akileijat vasta aloittelevat kukintaansa. 

  

Metsäkurjenpolvi kasvaa luonnonvaraisena yhdessä pihamme vuohenputken valtaamassa nurkassa ja saa ehdottomasti kasvaa jatkossakin.

Raunioyrtin kukkanuput ovat punaiset, mutta kukat avauduttuaan siniset!

Lehtosinilatva tuntuu leviävän yllättävän helposti, mutta tässä tosi villissä pihassa se saa levitäkin ihan vapaasti.

Tuoksukurjenpolvea istutin siksi, että luin jostakin sen pystyvän pikkuhiljaa hävittämään jopa vuohenputken, jota meillä on enemmän kuin omiksi tarpeiksi, mutta ainakin vielä toistaiseksi kisa on niiden kesken aika fifty-fifty eli sulassa sovussa kasvavat.

Musta akileija Black Barlow ei tunnu jostain syystä menestyvän pihallamme, koskapa kuudesta istutetusta taimesta on jäljellä enää tämä yksi ja tämäkin taitaa kärsiä jostakin ötököistä. Täytynee tutkia asiaa tarkemmin...

Verikurjenpolvi sen sijaan leviää lupaavan hyvin.

Idänunikko on kyllä kaunis kukkiessaan, mutta sen leviäminen ympäri pihaa on niin vallatonta, että vaikka yleisesti ottaen pihallamme kaikki kukat saavatkin kukkia, niin sitä olen kyllä välillä repinyt kylmästi ja julmasti pois.

Tätä nimenomaista unikkoa teki mieli jäädä seuraamaan yöksi, kun näin, että se poksauttaa "hattunsa" pois hetkellä millä hyvänsä, mutta en tietenkään jäänyt. Aamulla se näytti tältä eikä "hatusta" näkynyt jälkeäkään. Olisi varmaan hienoa ikuistaa kameralla se hetki, kun "hattu" lentää ilmaan!