Viro, Tallinna 2012, joulukuu

6.12.2012 Itsenäisyyspäivä

Herätys klo 5.00 ja klo 6.00 auton nokka kohti Helsinkiä. Perillä Länsisatamassa olimme klo 11.00. Sitten odottelimme matkaseuraamme Papan sisko Koota ja miestään Veetä reilun puolitoista tuntia, kun olivat käyneet ajelemassa Lauttasaaressa sen sijaan, että olisivat tulleet suoraan satamaan. Osasivat sitten lopulta Länsisatamaan ja heidän autonsa vietiin pitkäaikaiseen parkkiin ja pariskunta könysi meidän automme kyytiin laukkuineen ja lopulta päästiin ajamaan autokannelle.

Menossa Superstarin autokannelle

Siitä sitten ravintolakerrokseen ja jonottamaan hampurilaisia täyteen ravintolaan. Kun hampurilaiset oli pistelty poskeen, menimme ostoksille eli hakemaan vähän viiniä illaksi ja suklaata mahdolliseen makean nälkään. Parin tunnin merimatkan jälkeen ajoi Papa auton ulos laivasta ja kohti hotelli Baronsia, jonne osuimmekin ilman sen kummempia ylimääräisiä kiemuroita. Papa lähti viemään auton maksulliseen parkkiin lähistölle ja me odottelimme häntä hotellin aulassa.

Hotelli Baronsin aulan tunnelmaa

 
Papan palattua pääsimme viemään tavarat huoneisiin. Koolle ja Veelle oli varattu allergiahuone, joka oli neloskerroksessa ja jossa oli parkettilattia. Meidän "tavallinen" huoneemme kokolattiamattoineen oli kolmosessa, mutta oli kuulemma paljon suurempi kuin Koon ja Veen (sanoi Koo).

Näkymä huoneemme ikkunasta alas kadulle päin

Papa otti huoneessa pitkän ja rasittavan ajomatkan jälkeen välittömästi pienet torkut sillä aikaa, kun minä purin laukut. Koon ja Veen kanssa sovittiin treffit aulaan klo 18.00 tarkoituksena hakea hotellihuoneeseen juomavettä ym. ja samalla käydä vilkaisemassa joulutoria, joka on ihan lähellä. Illallinen hotellissamme sisältyy huoneen hintaan. Ainakin näin ensimmäisenä iltana syömme siis hotellissa ja jos illallinen osoittautuu kelvolliseksi, varmaan myös muina iltoina. Väsymys on tällä hetkellä aikaisen herätyksen ja raskaan ajomatkan jälkeen melkoinen, mutta eiköhän tässä vielä muutama tunti jakseta ennen kuin painutaan pehkuihin. Linnan juhlatkin varmaan täällä näkyisivät televisiosta. mutta saa nyt nähdä, tuleeko niitä katsottua. Laiva (Superstar) oli muuten loppuunmyyty eli siis täpösen täynnä. Joku muukin työssäkäyvä oli varmasti ajatellut ottaa perjantain vapaaksi ja viettää pitkän viikonlopun Tallinnassa.

Jatkuu ...

7.12.2012

Kävimme siis eilen illalla joulutorilla ja Vee osti itselleen villapaidan hintaan 70 €. Minä Löysin Aalle kivan villatakin, jonka tingitty hinta oli 55 €. Hintapyyntö oli 57 € eli pari euroa hinta putosi yllättävänkin helposti. Olisi varmaan pitänyt tarjota vähemmän...

Joulutorin vilinässä itsenäisyyspäivänä

Tämmöisiäkin kissoja oli tarjolla, mutta näistä maltoin vielä kävellä ohi.

Joulutoria mainostetaan näkyvästi

Matkamuistojakin ostettiin, mutta tämä meripihkalaiva jäi ostamatta, vaikka olikin tarjolla puoleen hintaan...

Papakin tarvitsisi itselleen villapuseron tai -takin, mutta saa nyt nähdä, saako äijä aikaiseksi. Kengätkin Papalla ovat ostoslistalla, hänellä kun ei ole talvikenkiä lain, vaan kävelykengissä tarpoopi Papa-parka lumisohjossa. No, joulutorilta sitten Viru-keskuksen kautta hotelliin illalliselle, joka osoittautui aivan kelvolliseksi. Suunnittelupalaveri seuraavan päivän ohjelmasta pidettiin meidän hotellihuoneessamme ja samalla ehdittiin vielä vähän niitäkin Linnanjuhlia katsoa.

Näkymä hotellihuoneemme ikkunasta yläviistoon

Sovittiin, että tapaamme aamiaisella klo 9.00, mutta koska palaveri venyi aamuyön puolelle,venyi myös aamiaiselle lähtö sen verran, että uusi aika sovittiin tekstiviestitse lähemmäksi puolta kymmentä. Sielläpä Koo ja Vee jo olivatkin, kun me sinne menimme. Aamiainen oli oikein hyvä ja runsas, mutta niin sanotut lämpimät kuten esim. pekoni  ja munakas olivat kyllä korkeintaan haaleita.

Ruokasalin ikkunoita valkoisine naisfiguureineen

Aamiaisen jälkeen pieni lepohetki eli siis juuri tämä, kun tässä tätä naputtelen ja kohta lähdemme Papan kanssa neulootikon mekkaan Karnaluksiin lankaostoksille.

Lepohetki kuvattuna sängyltä ikkunaan päin

Koo ja Vee jäävät tänne ilmeisesti joulutorille kiertelemään ja sitten kun me Karnaluksista tulemme, lähdemme koko porukalla Rocca Al Maren ostoskeskukseen tarkoituksena katsastaa ainakin paikallisen Prisman hinnat ja mahdollisesti lounastaa siellä jossakin.

jatkuu...

8.12.2012

Karnaluksissa oli porukkaa kuin pyromaanien pikkujoulussa. Sen kyllä arvasinkin, kun näin ulkopuolella linja-autoja parkissa. Sisällä oli kuuma ja eniten aikaa siellä meni pitkän pitkässä kassajonossa. Itse asiassa ostokset tehtyäni en jaksanut enää seisoa jonossa,vaan soitin autossa odottaneen Papan jonottamaan puolestani ja menin itse autoon lepuuttamaan jalkojani. Ison kassillisen sieltä ostin toinen toistaan ihanampia lankoja ja kivoja nappeja. Sata euroa suunnilleen ostokset maksoivat, mutta ne riittävätkin kyllä tosi pitkäksi aikaa. Sitten haimme Koon ja Veen kyliltä kyytiin ja otimme suunnaksi Rocca Al Maren. Matkaan meni semmoinen puolitoista tuntia eli ei ihan ensi yrittämällä eikä vielä toisellakaan sinne satuttu. No, lopulta kuitenkin. Käytiin pitsalla ostoskeskuksen Gnomo-ravintolassa, jossa Koon ja Veen pitsat tulivat ihan kohtuuajassa, mutta minun ja Papan pitsojen paisto kesti kyllä luvattoman kauan. Siitä pitkä miinus Gnomolle.

Vee käymässä Gnomo-ravintolan Calabria-pizzan kimppuun

Lähinnä Prismassa siellä sitten aikamme pyörittiin ja Papa sai kuin saikin ostettua itselleen ne kipeästi tarvitsemansa kengät. Minä seikkailin välillä itsekseni kakkoskerroksessa ja vessaa etsiessäni satuin löytämään Liann Lõngad-lankakaupan, josta mukaan lähti  muutama ihana lankakerälöytö. Tulomatka takaisin hotellille sujui kiertelyittä toisin kuin menomatka ja hotellilla olikin jo illallisen aika eli heitettiin vain ostokset huoneeseen ja saman tien syömään.

Ruokasalin kaikissa pöydissä oli kauniit kynttiläasetelmat

Koo ja Vee tulivat illallisen jälkeen meille suunnittelupalaveriin ja muutaman tunnin palaveerauksen jälkeen eli noin puolilta öin oli palaverijuoma eli viini loppu ja Koo ja Vee lähtivät omaan huoneeseensa. Unta ei tarvinnut etsiä. Aamiaiselle raahauduttiin silmät ristissä noin yhdeksän aikoihin ja hyvin se taas maistuikin. Nyt olemme lähdössä ostoksille ja Kiek in de Kökiin.

jatkuu...

Hotelli Barons sijaitsee loistavalla paikalla vain vajaan 100 m päässä Raatihuoneentorilta

Kiek in de Kök-museo sijaitsee Vanhassakaupungissa. Se on kyllä ehdottomasti käymisen arvoinen paikka ja huonojalkaisille tiedoksi, että joka kerroksessa voi istuskella ja kerätä voimia seuraavaan kerrokseen kiipeämistä varten. Itse arvoin sinne lähtemistä, mutta vaikka portaat olivat jyrkät ja jalkoja särki siellä könyämisen jälkeen, suosittelen silti kaikille vähänkään kynnelle kykeneville.Tornista alas laskeuduttuamme Papa ja Vee päättivät jäädä odottamaan tunnin päästä alkavaa Bastionin tunnelit-kierrosta, mutta minä totesin kiivenneeni jo tarpeeksi portaita sille päivälle. Kookaan ei ollut erityisen innostunut Bastionista, joten me läksimme Joulutorin vilskettä ja vilinää katselemaan.

Kiek in de Kökissä

Musta surma

Nämä puvut eivät ole enää ihan keskiaikaisia

Kengät ovat kovin kevyen oloiset taistelukäyttöön

Tyylikäs asu tälläkin herralla

Bastionin tunneleissa

Bastionin tunneleissa

Bastionin tunneleissa

Joulutorilla oli tanssiesityksiä ynnä muuta ohjelmaa. Väkeä oli myös paljon ja kauppa näytti käyvän.

Upeat puvut näillä tanssijoilla

Löysin sieltä Papalle kivan villatakin ja itselleni keraamisen kissan täydentämään kotona odottavaa kissakokoelmaa. Torilla oli aika kylmä, joten melko pian lähdimme hotellille lämmittelemään ja lepäilemään. Herrat palasivat tunneleista jonkun ajan kuluttua ja olivat kovin tyytyväisiä kierrokseensa. Täytynee meikäläisenkin vielä joskus siellä käydä, kun herrat tunneleita niin kovin kehuivat ja valokuvista päätellen eivät turhaan kehuneetkaan. Iltapäivä oli jo pitkällä, joten lähdimme etsiskelemään lounaspaikkaa. Kävelimme Katariina Käigin läpi, mutta sieltä ei nyt löytynyt sen enempää mitään ostettavaa kuin lounaspaikkaakaan. Lähistöltä bongasin kuitenkin Reval Cafeen, jota olin kuullut kehuttavan käymisen arvoiseksi paikaksi. Sinne siis. Alakerta oli täynnä, mutta yläkertaan mahtui. Kaikki halusivat syödä pelmeneitä ja se osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi, sillä ne olivat tosi hyviä.

Reval Cafeessa

Patsas hotellimme lähistöllä

Lounaan jälkeen olikin jo aika lähteä Super-Alkoon, jonne olikin oikein pitkä lista ja vielä kahdella eri lunttilapulla.  Helposti sieltä kaikki tarvittava löytyikin ja ostokset lastattiin takakonttiin. Auto toimitettiin lasteineen hotellin maksulliseen ulkoparkkiin  ja toivottiin hartaasti, etteivät miedot juomat mene jäähän yöllä ja että ne yleensä olisivat siellä vielä seuraavana aamuna.

Hotellihuoneen "jääkaappi""

Illallinen syotiin taas hotellissa ja mentiin aikaisin nukkumaan, koska aamulla oli aikainen herätys ja lähtö.

9.12.2012

Aamiaiselle heti kahdeksalta ja ennen yhdeksää oli auto jo lastattu täyteen. Papa ajaa hurautti meidät D-terminaaliin ilman minkäänlaisia ylimääräisiä kiemuroita.

Laivaanpääsyä odottelemassa

Laivaankin päästiin melko nopeasti ja löydettiin jopa istumapaikat itsellemme. Vielä viimeiset ostokset eli olutta, suklaata ja kosmetiikkaa ja pian sitten jo tultiinkin Helsinkiin.

Laivasta poispääsyä odottelemassa

Keli oli niin märkä että katosta lorisi vettä autojen päälle ja autolle kävellessä olivat housunlahkeet vaarassa kastua

Toimitimme Koon ja Veen tavaroineen autolleen parkkipaikalle, sanoimme matkatovereille heipat ja jatkoimme Papan kanssa kahden kotia kohti. Kotiin saavuimme noin kuuden aikoihin illalla ja pitkän ja raskaankin ajomatkan jälkeen ei tarvinnut kummankaan unta etsiä. Olipahan taas mukava reissu!