tiistai 21. kesäkuuta 2011

Puutarhassa Juhannusta odotellessa


 Raunioyrtti kasvaa ja leviää pelottavan nopeasti. Sen kanssa taitaa tulla vielä ongelmia. Mutta siinä mielessä hauska kasvi, että nuput ovat punaiset ja kukat siniset.

Tornionlaaksonruusu kukkii vaaleanpunaisin tuoksuvin kukin kesäkuussa. Pensas kurottelee jo pikkuhiljaa pyykkinarulle, mutta kurotelkoon. Laitetaan pyykit narun toiseen reunaan vähän tiiviimpään.

Idänunikko leviää leviämistään. Pakko on jossain vaiheessa vähän ryhtyä rajoittamaan moista sopimatonta käytöstä.

Komeasinikuunlilja kasvaa nimensä mukaisesti tosi komeaksi. Tässä kohtaa niin komeaksi, että peittää muut kasvit alleen, joten siirretään syksyllä paikkaan, jossa saa kasvaa rauhassa.

Konnantatar tässä kasvaa omenapuun ympärillä yhdessä kärhö Nelly Moserin kanssa. Vaikka miten kastelen ja lannoitan, niin Nelly ei ole vielä suostunut kukkimaan. Ehkä tänä kesänä?

Saksankurjenmiekat kukkivat kesäkuussa. Kukinto on tosi kaunis. Joka vuosi eivät ole mokomat kylläkään suostuneet kukkimaan lainkaan.

Paljon on kukkia lehtoakileijassa. Tosi kauniit kukat tälläkin. Onneksi on kasvanut jo niin isoksi, ettei edes Papa enää erehdy ajamaan ruohonleikkurilla matalaksi (niin kuin joskus aiemmin on käynyt).

Sieltä sitä tuas on tulossa sitä lomasiätä tuolta unkarinsyreenin takkoo! Unkarinsireenejä jouduttiin taas leikkaamaan, kun tuppaavat kasvamaan jo ajotielle.



Lempilapseni pionit kukkivat Juhannuksen aikoihin. Painavat kukat vain eivät oikein kestä sadetta, joten sateen jälkeen on osa varsista aina poikki. Miksihän juuri niiden kukinta-aikaan sataa niin paljon?

Näin kauniita ne olivat vielä toissapäivänä. Nyt en uskalla mennä eilisen sateen jäljiltä edes ulos katsomaan tuhoja...

Maman puutarhassa tulee kohta vastaan tilanpuute, kun kasvit vain kasvavat ja tarvitsevat yhä enemmän tilaa. Mitähän naapurit tykkäisivät, jos kaataisi orapihlaja-aidan ja laajentaisi naapureiden puolelle?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti