Nyt kun pionien kukinta on kertakaikkiaan loppu slut, jaksan hehkuttaa näitä ritarinkannuksia. Seinällä köynnöstävä villiviinikin peittää jo osittain ikkunan.
Ritarinkannuksen kukka on kaunis, eikö vain...Valkoiset ritarinkannukset ovat vasta nupulla, mutta aloittavat kukintansa sitten, kun nämä siniset alkavat jo karista.
Tässä nämä kaunokaiset vielä kerran...Näitä voi muuten ihailla sekä ulkona että sisällä, kuten huomaatte. Tässä nytkin kirjoittelen ja samalla välillä niitä ikkunasta vilkuilen :)
Europeana-ruusut omassa penkissään kukkivat myöhään syksyyn asti. Sitä minä vain en lakkaa ihmettelemästä, että kukkavarret ovat niin erimittaisia aina, vaikka leikkaan ne kaikki keväällä yhtä lyhyiksi.
Isotähtiputken kukinnot ovat kauempaa katsottuna suhteellisen vaatimattoman näköisiä, mutta entäpäs näin läheltä...
Nyt paljastan totuuden puutarhastani! Siis ensinnäkään puutarhani ei ole mikään puutarha, vaan pieni pihapahanen. Tuntuu vaan paljon mukavammalta puhua puutarhasta kuin pihasta. Puhun siis jatkossakin puutarhasta!
No joka tapauksessa maman puutarha on kaikkea muuta kuin viimeisen päälle hoidettu mallipuutarha. maman puutarha on villi tai ainakin puolivilli sellainen. Vähän niin kuin englantilainen cottage garden, you know! Kuva puhukoon puolestaan: tässä kasvaa aivan hallitsemattomassa kaaoksessa ritarinkannusta, persiljaa, ruohosipulia, metsämansikkaa, villiviiniä, poimulehteä ja pioni. Että tämmönen puutarhuri täällä.
Tämän metsämansikan taimen kaivoin lähimetsästä muutama vuosi sitten ja istutin puutarhaan. Nyt se leviää ihan vapaasti maanpeitekasvina. Sokkelin vieressä mansikalla on lämmin ja aurinkoinen kasvupaikka.
No mutta, tillikös se siellä kasvaa kurjenpolvien keskellä. Viime kesänä tilli kasvoi samalla paikalla ruukussa. Näyttävät siemenet levinneen.
Jalokärhö "The President" on avannut tänään ensimmäisen kukkansa. Kasvaa yhdessä "Dr Ruppelin" kanssa ja paljon on nuppuja, mutta en tiedä vielä, ovatko nuput pelkästään "Pressan".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti