tiistai 22. helmikuuta 2011

Thaimaa, Phuket 2009

Matka alkoi oikeastaan jo vuosi sitten, kun päätimme lähteä yllättämään Aan 50-vuotispäivilleen Thaimaan ja Phuketin Karoniin. Asiaa on pidetty kuin "piertä pyllyn raossa" ja ainoastaan M otettiin osalliseksi salaisuudesta (pitihän meillä olla soluttautuja seurueen sisällä). Salaisuus on toistaiseksi säilynyt, vaikka käytiin Aan ja M:n pojan synttäreilläkin vielä puoli viikkoa ennen Aan ja kumppaneiden matkaa (meidän lähtömme on vasta neljä päivää myöhemmin) . M:llä on varmaankin vaikeinta :) Jo viikko ennen reissua vietiin kissat tyttärelle Jyväskylään. Se ei mennyt ihan putkeen. E arvasi, että nyt olis lootaan lähtö ja painui piiloon. Lopulta se kuitenkin antoi periksi, ensin pissittyään tyttären huoneen nurkkaan! V taas roikkui koko matkan autossa minun sylissäni ja 20 km ennen Jyväskylää kakki minun kaulukselleni. Kissat kuitenkin saatiin Jyväskylään ja nyt kaikki on valmista lähtöä varten.

La 7.3.2009

Lähtö Helsinkiin tapahtui suunnilleen aikataulun mukaan ja matkaan päästiin n. klo 18.30. Matka sujui hyvin ja vaikeuksitta. Mentiin poikkeuksellisesti Mikkelin kautta ja tauko oli Kuortissa, jossa löysin tyhjän pullon vessasta ja sain sen siis pois kahvin hinnasta (pullojen keräily on meillä sisäpiirin säästövitsi!). Ostin S-ryhmän bonuspullan, josta K söi vajaan puolet ja minä loput. Matka oli tylsän puoleinen (Toivakan reitti on parempi), mutta lentoasemalla oltiin ajoissa. Oli järkyttävän kylmä, vaikka pakkasta oli vain aste. Tuuliko lie sotkenut ilmat?! Takit ja kengät jäivät autoon ja asemalla kärvisteltiin loput n. 3 h.

Su 8.3.2009

Koneeseen päästiin etuajassa (n. klo 3.00) ja ainakin aikataulussa lähdettiin lentoon. Varatut tilavammat paikat, joista olimme maksaneet extraa, olivat ihmeen ahtaat. Yritimme heti pikku torkkuja. Eka ruoka tuli tuota pikaa. Se oli kanaa ja riisiä (niin kuin se yleensä on) intialaistyylisesti maustettuna (inkivääri!) ja Koon syönti tökkäsi. Söi se kuitenkin leivät ja lisukkeet. Matka oli tylsähkö.

Kauas on pitkä matka...

 Välillä saimme nukuttua "jopa" tunninkin kerrallaan. Ainoa tapahtuma oli se, että minun taxfreeostoksiani ei meinannut löytyä millään. Lopulta tehoetsintä tuotti tuloksen ja ostokset löytyivät. Joku henkilökunnasta oli nostanut ne jonkin matkan päähän hyllylle pois etupenkiltä turvallisuussyistä.

"Mina damer och herrar..."
Yhdellä hepulla luksusluokassa tuntui olevan "pieniä" mahaongelmia. Oli tullut löysät housuun ja haju oli hirveä, kun kaveri jonotti "rahvaskerroksen" vessaan.
Toinen ruoka oli kylmä leikkelelautanen. Se oli OK, vaikka toista lämmintä sämpylää saikin odotella. Kone laskeutui etuajassa, mutta etu meni muutaman hidastelijan odottelussa. Bussissa istuttiin ehkä n. tunti ennen kuin päästiin liikkeelle. Sitten toinen tunti Karoniin!


Bussiin noustessa repesi palkeenkieli Papan housunpolveen, kele, osui johonkin terävään kulmaan. (Vaihdettiin rahaa assalla aika huonolla kurssilla.) Hotellilla oltiin n. klo 21.00. Sisäänkirjaus onnistui hyvin ja vaikka oli pimeää, huomasimme, että hotelli on julmetussa rinteessä, kun bellboy tuuppasi meidät ylös mäkeä golfkärryillä ja esitteli huoneen. Tipitimme heppua n. 20 bahtilla (n. 40 senttiä). Huone on hyvä ja palvelu pelaa, mutta maksettu "allasnäkymä" on pettymys. Allas näkyy, kun kurkottaa kaiteen yli ja katsoo oikealle. Vaihdoimme toisen 40:sen hotellin respassa ja kurssi oli vähän parempi. Suihkun jälkeen päätettiin lähteä syömään. Oli alkanut totinen vesisade ja koska oli myöhä, ruokapaikat alkoivat sulkeutua. Kata Garden Resort oli auki, joten talsittiin sinne lämpimässä kaatosateessa hotellin sateenvarjon alla.

Kata Garden Resortissa
 
Syötiin pizzat (pienet) ja juotiin oluet (isot). Koko homma tippeineen 600 b eli n. 12 e! Ja hyvää oli... Sade oli jo lakannut, kun lopetimme ruokailun. Live-bändi vielä jatkoi  CCR:n biiseillä.

 
Marssittiin hotellille ja nukkumaan.

Saako olla saippuaa?

Entä hedelmiä?


Ma 9.3.2009

Herättiin vailla kahdeksan ja valuttiin amerikkalaiselle aamiaiselle, joka osoittautui oikein monipuoliseksi seisovaksi pöydäksi :) Hyvän aamiaisen jälkeen käytiin altaalla, joka ei ollut suuri pianonmuotoinen allas, vaan suht kapea 2 x 25 uimarata. Tosin alakerran asukkaat pääsevät suoraan huoneistaan uimaan! Ko. allas on kuulemma hotellin pääallas, joten se siitä esitteen "pianonmuotoisesta" altaasta, joka on tosin olemassa, mutta on kirpun kokoinen. Valokuvaaja on taas pistellyt parastaan! Päiväksi painuttiin Karonin rantaan.

Matkalla Karon Beachille
 Ranta on hyvä ja vesi lämmintä ja melko kirkasta. Kaksi rantatuolia ja varjo maksoivat 100 b. Andaman-meri (ja Bengalinlahti) tuli näin "korkattua". Rannalla oltiin n. neljään ja siellä syötiin hotellilta mukaan ottamamme tervetuliaishedelmät ja juotiin iso puteli vettä (15 b).

Karonin kolmen kilometrin pituisella rannalla riittää tilaa
Kotimatkalla (kuuma !) ei viitsitty lähteä kuppilaan, joten haettiin 7/11:sta parit paikalliset pasteijat ja olutta.

 
Kaupassa törmättiin mieheen, joka esittäytyi pastori Juhani Waarnaksi. Hän kutsui meidät lauantaina kirkkoon kahville. Saa nähdä, mennäänkö. Illansuussa bellboy toi Finnmatkojen viestin, että valituksemme huoneen sijainnista on otettu huomioon ja huone pitäisi vaihtaa, jos saamme viestin ennen klo 16.00:sta. Aika oli jo ohi, kun puhelin ei ollut rannalla mukana, joten samalla kun oltiin jo menossa yllättämään A, niin respan tyttö sanoi, että muutto on nyt! Ja bellboy voi auttaa. Tulkitsimme asian niin, että ravasimme takaisin ylämäkeen ja pakkasimme tavarat sikin sokin kapsäkkeihin ja kantaja vei ne uuteen huoneeseen. Minulle heppu sanoi, että: "Pakkasitte sitten kaiken!". Ilmeisesti apu tarkoitti, että hän olisi kantanut kaiken henkari henkarilta ja purkki purkilta. No, nyt meillä on huone uima-allasnäköalalla ja tavarat sekaisin :)


Tämä ei ole se uima-allasnäköala


Tingimme tuktukin Aan hotelliin (Front Village)200 bahtiin.

 
Saavuimme sinne juuri, kun alkoi sataa. Minä vahvistin tekstiviestillä M:lle, että olemme paikalla ja istuimme hetken respassa kuin hotellin omat asiakkaat ja painuimme sitten "Kerberos-tädin" ohi iloisesti hymyillen (kaikki hotellit eivät salli vieraita huoneisiin). Aan oven takana laitettiin kamera käyntiin ja koputimme oveen. Aan poika avasi oven ja K sanoi murteellisella enkulla, että:"This is room service!", kuten M:n kanssa oli sovittu, mutta A näki meidät saman tien ja hänen naamansa oli kyllä näkemisen arvoinen :) Hän toisteli vain, että: "Ei voi olla totta, ei voi olla totta!" Aan veli vaimoineen tuli myöhemmin ja heilläkin oli hämmästys suuri. Varsinkin Aan veljellä. Lopulta minä ja M päätimme paljastaa salaisuuden (siis, että M oli tiennyt tulostamme koko ajan). Ilta oli oikein onnistunut. Sateen päätyttyä A, Aan veli ja vaimonsa S, minä ja K marssimme illastamaan edellisten jo hyvin tuntemaan Cha-Baa-ravintolaan.
A otti vain oluen, kun oli "joutunut" syömään jo aiemmin timeshare-myyjän takia! A oli "voittanut" 20000 b arvalla, mutta voitto oli haettava toimistolta. Myyjä oli luullut Aan veljeä ja Aata pariksi ja kun "husband" ei tullutkaan mukana toimistolle, niin juttu raukesi. Ilmeisesti huijareillakin on joitain näennäisiä (ja outoja) sääntöjä :) Ruoka oli hyvää ja kun ilta oli hauska, niin tippiäkin jäi runsaanpuoleisesti. (Ruuat n. 730, jätimme 1000.) Kotimatka maksoi samat 200 b kuin mennessä.

Hotellihuoneemme

Raakoja mangoja

Ti 10.3.2009

Tuktukilla Jungceyloniin

Herättiin n. kahdeksalta ja käytiin aamiaisella, joka oli yhtä hyvä kuin aiemminkin. Koska nahka oli tiukilla auringon jäljiltä, päätettiin lähteä Patongiin ostarille (Jung Ceylon). Sitä ennen käytiin optikolla ja tilasin uudet lasit (22000 b). Vanhat arvot kävivät muuten, mutta suomalainen optikko oli määritellyt lähilukualueen väärin!! Uusilla näen lukeakin kunnolla. Patongiin mentiin tuktukilla (400 b). Ostari oli hieno kuin mikä, ilmastoitu ja avara ja rahaa alkoi palaa. Vaihdoimme satasen kurssilla 45 ja mukana oli loput M:ltä lainatuista 3000 bahtista ja melkein kaikki män!.

Jungceylonista löytyy kaikkea mahdollista aitojen merkkiliikkeiden lisäksi.
 
Mukaan tarttui mm. caprihousut n. 12 €, Singha-paita 4 €, piikkirauskun nahasta tehty kukkaro n. 30 €, karkkia ja monenlaista Thaimaa-tilpehööriä. Löytyi näes ihan sen alan kauppa. Välipala syötiin Subwayssä. Täytepatongit ja juomat n. 6 €.


 Lopuksi haettiin Carrefourista palapizzat ja olutta. Takaisin tuktukilla 350 b (olisi voinut vieläkin pudota kiivaalla tinkimisellä). Loppupäivä oltiin altaalla ja sitten nautittiin pizzaa ja olutta. Nyt on kylvyn aika. Illalla taas rahanvaihtoon ja syömään. Huomenna on tarkoitus maksaa M: n velka ja mennä heidän kanssaan Phuket Towniin ostoksille. A tekstasi seitsemän kieppeillä, että veljensä oli mahataudissa ja kyseli meitä iltaruualle. He olivat jo lähdössä.  Emme ehtineet mukaan, koska kylpyhomma oli vielä vaiheessa, joten höppäilimme myöhemmin pari sataa metriä Kataan päin etsien rahanvaihtamoa ja hyvää ruokapaikkaa.


Katan ruokapaikat ovet etempänä, joten luovuimme siitä ajatuksesta. Kaikki rahanvaihtamot puolestaan vaihtoivat euroja yli 45:n kurssilla. Valuimme "Two Chefsiin", jossa oli myös jo aiemmin tervetulotilaisuus. K valitsi kanaa, nuudeleita, chiliä ja kookoskastikkeen ja minä otin bassia chilipedillä. Tottakai kanassa oli inkivääriä ja Koon homma tökkäsi alkuunsa. Ei maistu hänelle inkivääri ei. Vaihdoimme annoksia ja olimme molemmat tyytyväisiä (vaikka olisin sen kalani toki halunnut itse syödä). Koon ei kannata enää hokea:"Mai phet!" (ei mausteista), vaan on kai sanottava: "No ginger!" Noukimme vielä 7/11:sta olutta,  kokista ja minulle tupakkia ja marssimme hikisinä mökille.


P.S. Olemme hukanneet johonkin FM:n reissujen varausnumeron (kortti, sininen, pahvia) ja vasta 7/11:sta ostetun 50 suojakertoimen aurinkovoiteen (aito muovi, rasva). Ou jee.

Tämä ei kelvannut Koolle.
Hotellimme Diamond Cottage


Ke 11.3.2009


Karonin rannan hiekka narisee jalkojen alla kuin lumi

Herätys taas n. klo 8. Aamiainen oli vieläkin hyvä. Aamutuimaan varattiin FM:n kautta Raya Diversin snorklausmatka Phi Phi-saarille. Soitettiin respasta ilmaiseksi, kun pistettiin kassatyttö veivaamaan numero puolestamme. Sen piti olla reissu, jossa käydään maissakin, mutta esitteessä oli kuulemma painovirhepaholainen (ilm. samanlainen kuin suuri pianon muotoinen allas :) Hinta oli 3300 b / lärvi eli n. 132 e yhteensä ja siihen sisältyy matkat, lounas ja snorklausvehkeet. Uusi aurinkovoide mukaan ja naattimaan! (Minä löysin muuten sen FM:n kortin FM:n kuoresta.)  Ennen rantaa käytiin hierojalla. Minä otin thaihieronnan ja K ns. öljyhieronnan. Hinnat 250 b + 350 b = n. 12 e. Tunti siinä pyörähti mukavasti. Ei se kotosuomen hierontaa vastannut, mutta kelpasi tuokin. Hierojat puhuivat välillä kuiskaamalla, kun luulivat, että nukahdimme. No, ei se kaukana ollutkaan :) Rannan tuntumassa törmättiin eka kerran timeshare-kauppiaaseen. Minä torjuin esittelyt niin tomerasti, että heppu luovutti hetkessä! Rantatuolit olivat suht täynnä, mutta vielä sinne mahtui. Iltapäivällä otettiin rantakioskista voileivät.  Kotimatkalla otettiin 7/11:sta juotavaa ja postikortit. Taas oli liian vähän rahaa mukana. Ei saatu merkkejä samalla reissulla.
P.S. 1,5 l vettä maksoi rannan lähistöllä vain 15 b.

Hotellihuoneemme ulkopuolelta kerroskäytävästä oli merinäköala

Nyt on suihkun aika ja samalla odotellaan Aan vastausta kysymykseen, mennäänkö tänään yhdessä syömään.
P.S. Karonin rannan hiekka narisee jalkojen alla kuin pakkaslumi.
Illalliselle mentiin Karonin keskustaan nimettömäksi jääneeseen kalaravintolaan (kun Two Chefs oli hirmuisen kallis) ja hölmö K otti taas kanaa...  Nyt tökkii inkiväärin lisäksi myös korianteri.

Karonin keskustan iltavilinää
Otettiin apteekista lisää kantapäärasvaa ja lisäksi pari purkkia Tiger Balsamia. Kotiin tultiin herroiksi tilataksilla (200 b).

Meren herkkuja

To 12.3.2009

Snorklaamassa Phi Phin retkellä


Herätys klo 6.30. Nukuimme huonosti. Kai Phi Phille lähtö jostain syystä jännitti. Aamiainen ei oikein maistunut. Söimme kuitenkin. Raya Divers tuli pikkuisen etuajassa tuktukilla hakemaan meitä Chalongin satamaan ja retkelle Phi Phille. Pirteä opaskimuli otti meidät vastaan laivalla, kun tuktukin laiturimaksut yms. oli selvitetty. Kengät otettiin pois tuttuun tyyliin (vrt. katamaraanilla Venezuelassa = paljas jalka pitää paremmin :) Matka Phi Phille kesti kolme tuntia, eikä matkalla sinänsä ollut tapahtumia. Meri oli kuulemma erityisen tyyni tänä aamuna ja oppaan tarjoamat inkivääri-pohjaiset meritautilääkkeet varmistivat sen, ettei kukaan tule merisairaaksi. Joitakin ne kuulemma kylläkin väsyttävät. Matkalla oli myös japanilaisten kalliilla ostama ja varustama "Honeymoon Island". Näytti varsin läyhyltä.

Honeymoon Island
 
Meidän piti ensin mennä katsomaan Leonardo di Caprion elokuvan "The Beach" kuvauspaikkaa, mutta jonkin probleeman vuoksi tultiinkin ensin ekaan snorklauspaikkaan ja tuli vähän kiire ehtiä äkkiä veteen!

"The Beach"-elokuvan kuvauspaikka

Paikassa oli Tiina-oppaan mukaan riuttahaita. Me emme niitä nähneet, mutta Tiina ja ainakin yksi snorklaaja näki muutaman, joista yhdellä oli evä rikki. (Harmaa tausta, harmaa kala.) Vesikin oli sotkuista. (Snorklasimme ilman paitaa 50 suojakertoimet selässä.) Seuraavaksi ruokailtiin ja tarjolla oli Koon "suosikkia" kanaa ja riisiä tai possua litkussa. Kerrankin K valitsi oikein. Kana oli ihan syötävää, mutta possussa oli gingeriä. Täydensimme aterian parilla banaanilla. Syödessämme siirryimme seuraavaan paikkaan. Sain hätäisen kuvan ns. Viikinkiluolasta, josta paikalliset valtuutetut jollain verukkeella saavat kerätä pääskynpesiä ruuaksi.

Snorklatessa palaa helposti selkä

Tulimme vatsa täynnä seuraavaan snorklauspaikkaan, joka hakkasi edellisen mennen tullen. Siellä oli kaloja ja öhkömöhkiäisiä (by opas) ja jopa sola (luola?), jonka läpi uitiin. Löysimme julmetun ison simpukan, joka loksautti leukansa kiinni, kun sitä lähestyi! Sopukka oli tosi upea, vesi vain hiukan "epäselvää".

 
Lähtösatamaan paluu oli suht yksitoikkoista puksuttelua kolmen tunnin ajan. Leppeästä tuulesta ja ihanasta lämmöstä nautiskellessa jouduimme väkisinkin seuraamaan kannella istuneiden pohjalaisten maaseudun tyttärien ja poikien humaltumista. Kuka oli kitkenyt turnipsipenkin ja minkä ikäisenä? jne.

 
Lopulta tultiin satamaan ja kyydit kotiin arvottiin. Meille sattui Katan tuktuk ja tulimme kotiin viimeisinä. 7/11 nurkalla näimme vielä Patongista olevan parin, jotka jäivät pois Katassa jäädäkseen pelaamaan minigolfia meidän kylälle. Hyvä idea! Seiskasta haettiin "refreshmentiä" ja painuttiin hikisinä suihkuun ja tekstarinvaihdon jälkeen koukattiin Aan hotellin kautta taksilla (200 b) syömään Aan, M:n, heidän poikansa  ja S:n kanssa. Aan veli kärsi edelleen mahataudista. Eipä käy kateeksi. Toivottavasti ei tartu myös muihin. K suunnitteli aiemmin Aan veljen kanssa menoa thainyrkkeilyyn (siis katsojaksi), mutta aika (yhteinen) käy vähiin. Ravintolassa nautimme seafood with chili ja se oli loistavaa. Ei polttanut ja koko kuuden hengen lasku oli vain 1035 b! A löysi tämän paikan turhalla timeshare-reissullaan. Kotimatka maksoi perinteiset 200 b ja kuski antoi "korttinsa", nyrkkeilyottelun esitteestä leikatun palasen, puhelinnumerollaan ja nimellään. Tarjosi myös retkeä puoleen hintaan Biggest Buddhalle. Saatamme hyväksyäkin. Kaveri osasi enkkua! Loppuilta tätä kirjoitellen!
P.S. Tiina-oppaan vinkki: "Hyvä räätäli ei tarvitse sisäänheittäjiä!"

Pe 13.3.2009


Heräsimme omia aikojamme n. klo 8. Aamiainen maistui hyvin. Söimme kuin linnut eli noin puolet omasta painostamme :):) Seuraavaksi otettiin pienet aamu-uinnit altaalla ja yhdeksitoista puksuteltiin rannan toiseen päähän tuktukilla (150 b).

 


Aan veli löytyi rannasta ensin ja sitten S. Seuraavaksi M ja hänen poikansa. Juhlakalu itse eli A saapui paikalle viimeiseksi. Kuin sattumalta saatiin vierekkäiset paikat.

Näillekin löytyi nokittavaa
Aina silloin tällöin iso aalto nosti veden aurinkovuoteille asti
M tarjosi Aalle synttärien kunniaksi varjoliitelyt ja mekin otettiin osaa. Kuvasimme koko Aan lennon. On se hurja.

A, 50 vee, ilmojen teillä
Lopulta myös Aan veli ja M lensivät. On ne hurjia. Joissakin varjoissa on apupoika mukana ilman  valjaita. Ihan hulluja. Aallot olivat melko korkeat aika ajoin. Ihmisiä pyöri vaikka miten päin isoimmissa. Minäkin pyllähdin kerran ja K veti minut ylös. Meiltä tippui vastaostettu harja matkalla, mutta M löysi ilmeisesti juuri sen. Sovittiin, että heidän poikansa saa löytöpalkkioksi jäätelön! :) A otti myös hieronnan (thai). Oli kuulemma parempi kuin edellinen. Rannassa oltiin kahteen ja sitten marssittiin paikalliseen matkatoimistoon varaamaan Khao Sokin retki Aan veljen ja S:n kanssa jälkimmäisen houkutuksesta. Siinä ratsastetaan viidakossa norsulla, mennään kanootilla (vene?) joessa ja käydään tsunamimuseossa. Lähtö su klo 7.00. Hinta 2500 b / lärvi eli n. 100 e. (Paljon halvempi kuin FM:lla.) Kotimatkalla otettiin Mövenpickin kohdalta banaaneja ja ananasta 60 b ja katukeittiöstä kananjalat yht. 100 b. Hyvää oli.

Katukeittiö

Lohikäärmepatsas Karonin rannalla

Hotelliin tilataksilla 200 b.
Aan porukat tulivat kuudelta. K meni vastaan respaan. Sitä ennen hän vaihtoi rahaa 200 € tulevia tarpeita varten. Kurssi on parantunut.
(P.S. K löysi pianoaltaan!)

 
K kävelytti porukat ylös mäkeä mökille. Ihailivat viidakkoa talon takana ja myös huonettamme.

100 €:n annos hummereita

 Otettiin pienet elvyttävät ja mentiin syömään meidän hotellin ravintolaan. Se kun on hummeripaikka ja Aan synttäreillä olimme päättäneet syödä hummeria. M ilmoitti maksavansa ruuat, vaikka vastusteltiin. Siis hummeria otettiin. Tarjoilija näytti elukat Koolle ja sanoi, että koko potti on 4800 b eli n. 100 €. Hummerit olivat kuitenkin pieni pettymys. Olihan se hyvää, mutta parempiakin hummereita on syöty!

 
Varsinkaan Aan veli ja S eivät tykänneet. Aan poika söi hodarin muusilla ja siitä jääneet tähteet kelpasivat Aan veljelle ja S:lle, joille hummeri ei maistunut. Lopuksi otettiin Mai Thait, punaiset juomat (nimi tarkoittaa thaisilkkiä). Illan päätteeksi päätettiin ottaa vielä yhdet "katuoluet" ja päädyttiin ehdotuksestani "Banthaniin".  Siellä otettiin Mekong-viskit kolalla ja M ja A sekä Aan veli ja S kävivät jopa tanssimassa. Minä jouduin tyytymään Koon lakoniseen toteamukseen: "Kovat kundit eivät tanssi!" Aat lähtivät tuktukilla omaan hotelliin ja me haettiin vielä postimerkkejä. Hieno päivä, hieno ilta :):):)!



  La 14.3.2009

"Laundly"

Täällä herätään näköjään aina kahdeksan maissa! Pikkuhiljaa siirryttiin aamiaiselle. Kyllä maistui. Aamiaisen jälkeen piipahdettiin nettitilassa. Se kun on ruokalan vieressä. Kiinnosti KalPan peli. Koneiden vieressä oli käytettyjä kortteja, joista heti ekassa oli jäljellä toista tuntia nettiaikaa! Selasimme tulokset. Hyvä KalPa. Vierasvoitto 0-3 Hml:ssa. Sitten siirryttiin altaalle ja Koota palelsi! Eka kerran koko reissulla. Oli myös kuulemma lievästi outo olo. Veden killityksellä olo kuitenkin koheni kummasti ja K alkoi taas hiota kuin sika. Taisi vain olla hiukan kuivana! Iltapäivällä levähdettiin huoneessa ja syötiin banskuja ja ananasta. Kirjoitimme kortit ja veimme ne respaan. Samalla veimme 4 kg pyykkiä pesulaan/laukkukauppaan. Hinta silitettynä on 80 b / kg eli 330 b eli vähän reilu 6 €. Saisimme noutaa vaatteet "Seim taim tumollow", mutta tulemme retkeltä vasta noin klo 20.00. Loppuiltapäivä oltiin lopultakin löytyneellä pianon muotoisella altaalla.


Tuntemattomaksi jäänyt puu hotellin uima-altaalla
 Allasbaarista tilattiin juustopurilaiset ranskalaisilla yht. 330 b eli n. 6 €. Oli tosiaan hyvää. Suihkun jälkeen lähdettiin olevinaan Dinoparkiin minigolfaamaan Aan veljen, S:n ja Aan pojan kanssa. A ja M ovat katsomassa miesnaisia niiden showssa. Dinoparkin portilla oli jo niin kuuma, että hikosimme koskena! Kun Aan veli ja porukat saapuivat, sanoimme, että meille riittää hikoaminen. Kävimme vain ostamassa päähineet retkeä varten. Minulle pantahuivi ja Koolle merirosvosellainen. Yht. 200 b, vaikka täti pyysi sitä aluksi yhdestä huivista. Käytiin vielä syömässä Buffalo Steak Housessa. Otettiin thairuokaa. Annokset olivat valtavia. Kaljat maksoivat enemmän kuin ruuat. Emme jaksaneet syödä kaikkea, vaikka hyvää oli sweet & sour kana. 7/11:sta haettiin vielä vettä huomiselle matkalle. Hiottiin hotelliin ja kohta alkoi kaatosade ja ukkonen kuin tyhjästä. Nyt nukkumaan. Aamulla on aikainen herätys.
P.S. Sade ja ukkonen ovat hellittämässä, mutta nyt tuulee aivan älyttömästi!


Oleanteri; olispa meilläkin...

Su 15.3.2009


Herätys klo 5.45. Pika-aamiainen ja tien päälle. Aamiainen alkaa klo 6.30 ja meidät noudetaan n.klo  7.00,  joten kiirettä pitää. Kaikki kamat otettiin mukaan aamiaiselle ja syötiin vain kevyesti. Tekstarista saimme tiedon, että Kalpa on hävinnyt :(  Klo 6.52 oltiin respassa ja klo 6.53 tuli tyhjä minibussi meitä noutamaan. Opas "Ati" tai "Oto" otti meidät vastaan ja muita kyytiläisiä noukittiin mukaan matkan varrelta: Ruotsalainen mies Karonista, Aan veli ja S Karonista ja berliiniläinen mies, jolla oli thaivaimo/-tyttöystävä, Patongista. K tarkistaa matkan myöhemmin, mutta arveli sen olevan n. 250 - 300 km / sivu. Matka kesti kuitenkin n. 3 h. Mennessä pysähdyttiin pissitauolle heti kohta, kun tultiin mantereen puolelle. Kahvitauko pidettiin kauniilla paikalla Khao Lakin uimarannan eteläpäässä.

Khao Lak

 Khao Lakissa pistäydyttiin myös pikaisesti tsunamimuseossa. Sitä pitää yksityinen henkilö, jonka maille aalto toi kuuluisan poliisiveneen 813. Miehistö pelastui, mutta vene kai jäi jonkinlaiseksi muistomerkiksi paikalle 2 km päähän rannasta. Opas varoitti, että tuotteiden tulot menevät vain omistajan hyväntekeväisyyteen. Ostimme kuitenkin tsunamilehtisen ("kirjan") 180 b.


Aan veli hävitti ilmeisesti täällä aurinkolasinsa. Ne ovat vielä hänen kädessään yhdessä valokuvassa. Seuraava kohde oli norsufarmi.

Norsut syövät jopa 16-18 tuntia päivässä
 
 
Pienen odottelun jälkeen saimme norsut meidän ryhmälle. Meille isoin. Voi ronsua silti, kun meitä ihmisnorsuja joutui kantamaan. Eläin kiemurteli melkoisesti lähdössä. Liekö johtunut meidän painosta vai mistä!? Vaikka lähdettiin ekana, niin muut oli päästettävä ohi.

Norsusavut

Taukopaikalla muut olivat jo uimassa pikku putouksella, kun me vasta tultiin perille. Ei siis uitu.

 
Pienen paussin jälkeen lähdettiin takaisin. Me viimeisinä. K noitui, kun tuli ottaneeksi ihan suotta repun mukaan. K kuvasi, minkä pystyi. Lopulta tultiin kuitenkin maaliin ja ostettiin norsulle 30 bahtilla ananasta. Nopeasti meni kitusiin :)

 
Ohjaajaa lahjottiin 100 bahtilla. Matka jatkui tauko-/ruokailupaikalle, jossa saatiin kanaa, mereneläviä, riisiä ja kahvit päälle. Oli hyvää. Eniten pidimme uppopaistetusta kalasta. Sitten katsottiin, miten kautsu irtoaa kumipuusta.

Kautsua valumassa kuppiin

Paikalliset saavat kuulemma 20 b / kilo kautsusta (viime vuonna 100 b / kilo) = saa olla monta puuta, jos aikoo pistää rahoiksi, varsinkin kun puu alkaa lykätä kautsua vasta kolmannen vuoden jälkeen eikä sitä voi hyödyntää rajattomasti. Valmis raakakumi oli sellaista venyvää "käärmeennahkaa".








Alkavassa sateessa ja ukkosessa ajeltiin Sok-joelle, jossa aurinko jo yltyi paistamaan.

Khao Sokin kansallispuistossa on todella upeat maisemat
 Sandaalit pois ja kumikanoottiin. Taas oltiin painavimmat ja taas jäätiin viimeisiksi (voi meitä, voi melojapoikaparkaa...). Joki oli suht kapea ja matala ja muiden kanootit juuttuivat usein kiinni. Me tartuimme vasta viimeiseen särkkään. Maisemat olivat kertakaikkiaan upeat. Melojat joko tiesivät, mistä mm. sammakot löytyivät tai olivat erittäin tarkkasilmäisiä.

Paikallista faunaa; onneksi meillä ei ole näin isoja...
 
Joessa oli paljon pieniä "koskia" ja yhden kohdalla oli uimapaikka. Eipä tullut uitua, vaikka vesi oli lämmintä. Mitä sitä hyvää hikeä pois huuhtomaan :) Aan veli ja S näyttivät mallia vastavirtaan uinnista. Maalissa selkä huusi jo hallelujaa. Vaikka kaunista ja mielenkiintoista oli, niin kyllä reissu jo riitti. Varsinaiselta sateelta vältyttiin, mitä nyt vähän ripotteli. Paluumatkalla kuvattiin vielä "Sleeping Lady"(kalliomuodostelma) ja kysäistiin Aan veljen laseja Khao Lakissa.

Sleeping Lady
 Ei löytynyt. Opas lupasi kysellä niitä uusilla reissuilla. Toivottavasti löytyy. Siihen lehtitiskille ne ehkä jäivät. Auton ilmastointi ei aluksi toiminut, vaan ajettiin ikkunat auki ja kun se alkoi toimia, niin valot ei ja pimeäkin alkoi tulla. Tietulliasemalla tunti ennen maalia vaihdettiin autoa. Odotusaikana tutkittiin ötököitä ja seurattiin, kun ambulanssi vaihtoi potilaan pelastusyksiköstä hoitoyksikköön (arvasi S, lääkäri).

Ötökkä
 Loppumatka oli vaivaton. Oltiin vain myöhässä. Vanha kuski oli matkustajana kyydissä. Porukat pudotettiin pois aamun järjestyksessä käänteisesti eli me viimeisinä. Pikkuisen aikaa meni ruotsalaisen kotiuttamisessa, kun hänen katunsa oli suljettu, koska temppelissä oli jokin isompi tapahtuma. Kiertelyn ja kaartelun jälkeen K sanoi jut jut (seis) ja me jäätiin Katan keskustaan (me olemme Katassa, emme Karonissa!) ja K lahjoi ex-kuskia 80 bahtilla ja opasta satasella. Kai uusi kuski saa heiltä osia. Pienen harkinnan jälkeen päätettiin mennä suoraan syömään, eikä suihkussakäynnin takia kiivetä mäkeä kahdesti ja hiota kumminkin. Painuttiin lähipizzeriaan, jonka nimi on Sorrento. K otti Capricciosan ja minä Quatro stagionin + isot oluet. Ei edes jaksettu syödä kaikkea. Sitten mökille, suihkuun ja nukkumaan.
P.S. Olipa saksalaisen eukko (thai) ystävällinen ihminen. Hän kielitaitoisena osti bambussa keitettyä riisiä ja tarjosi sitä muillekin ja lounastauolla hän haki kahvit kaikille, kun tarjoilijoita ei näkynyt!

Ma 16.3.2009

Varmaan kotigekkomme Thin Lizzyn sukulaisia...
Normaali herätys kahdeksan maissa. Aamiainen maistui hyvin. Kävimme olevinaan hakemassa pyykit, mutta pesula oli kiinni. Säätiedotus on luvannut epävakaista, joten päätettiin mennä rantaan. Normaali rantapäivä.

Uintia, kuivattelua, kirjaa. K kävi kuvaamassa "On The Rock"-ravintolan ja kohdalle sattuneen meduusan.
 
Karonin rantaa "On The Rock"ravintolasta kuvattuna

Meduusa hiekalla

 Meressäkin näimme yhden. Hui. Iltapäivällä syötiin rantakojusta haettu Tom Yam Goong. Oli tulista. Siinä syödessään K pohdiskeli, että ehkä se ei olekaan inkivääri ja korianteri, joka hänellä tökkii, sillä molemmat menivät hyvin alas. (Ehkä se on em. + kana + kookosmaito. Emme tiedä varmaksi.)

Tungosta Karonin rannalla ei todellakaan ollut


Kotimatkalla ostettiin minulle uudet sandaalit (ranta), 99 b. 7/11:sta otettiin parit oluet. A & M tekstaili, että tulevat joskus kuudelta meille, joten tehtiin pikasiivous (suihku ensin). Kun vieraat saapuivat, katsottiin telkkarin kautta norsukuvat ja lähdettiin Buffalo Steak Houseen syömään. K meni ensin Aan kanssa rahanvaihdon kautta. Luuli ottaneensa 200 €, mutta ottikin 150 €. Näin se oli. Buffalon ruoka oli hyvää. Kaikki ottivat eri annoksen. Spiderman-pukuinen Aan poika oli kaikkialla varsinainen katseenvangitsija :) Lopuksi käytiin parilla pienellä Banthanissa, jossa minä ostin katukauppiaalta kolme "kurnuttavaa" puusammakkoa 400 bahtilla.

 
7/11:n kautta hotelliin.
P.S. Huomenna siis Coral Island, puolipv.retki. Retki on koko köörin kanssa. Siitä oli tekstinvaihtoa pitkin päivää, mutta viestit kulkevat välillä huonosti ja lopulta viestit olivat menneet niin ristiin, että ehdoteltiin toisillemme jo samaa retkeä :) Ilmeisesti  S oli neuvotellut retken hintaan 700 b / lärvi (alkuperäinen hinta 900 b / lärvi). Lähtö klo 12.45 - klo 13.00. Paluu jo neljältä.




Ti 17.3.2009



 Herätys jo perinteisesti n. klo 8.00. Aamiainen maistui kyllä, mutta kovin nälkä ei ollut. Johtuu varmaankin vielä eilisestä ruuasta. (Varattiin muuten pöytä hotellin huomiseen buffettiin, 395 b / lärvi.) Aamiaisen jälkeen loikoiltiin altaalla ja lueskeltiin, kunnes tuli aika lähteä Coral Islandin retkelle.


Viimeksi meidät haettiin etuajassa, joten respassa oltiin ajoissa, mutta  auto viipyi ja viipyi. Meitä tuli jututtamaan vaatekaupan virkeä likka. Hän kyseli niitä näitä ja esitteli putiikkinsa, siis vaatekaupan ja ravintolan. Likka oli kotoisin Tran-nimisestä kylästä Phi Phin läheltä. Hän kertoi mm. meriluolista, joissa käyvät vain thait, koska luolat ovat niin ahtaita, etteivät meikäläiset sinne mahtuisi. Turisteja sinne ei yleensä viedä. (Muutama oli joskus hukkunut, kun vesi oli yllättäen noussut!) Tsunamistakin oli puhetta. Hän kertoi ystävästään, joka oli pelastunut kiipeämällä kookospalmuun ja hukkuneesta suomalaispojasta, jonka ruumista ei tahtonut löytyä. Poika oli ilmestynyt jonkun uneen ja kertonut, missä ruumis olisi ja siellä se oli ollut! Hän tiesi Kemin lumilinnan ja oli kovin kiiinnostunut siitä, miten meillä pukeudutaan talvisin, turkiksiin vai ? :) Paikallisen matkatoimiston kaveri halusi nähdä lippumme muka auttaakseen (hakuaika oli jo kuoressa). K antoi kaverin lukea lipun ja  kysyi hymyillen, että onko hinta hyvä? Hän myy samaa matkaa 200 b kalliimmalla :) Lopulta bussi tuli. Viivästyksen syy oli ryhmä umpihumalaisia ruotsalaisia, jotka olivat olleet yksi toisensa jälkeen vuorollaan kateissa. Kun kaikki lopulta olivat kyydissä, oli kuski kuulemma kuin hellankoukku (kertoi jo aiemmin kyytiin noussut Aan seurue). Huristeltiin taas Chalongin satamaan ja noustiin pikaveneeseen (2 x Yamaha 140 hv) ja ajettiin Coral Islandille n. 30 min. ja eikun heti snorklaamaan.


Pikaveneellä Coral Islandille
Pitkähäntäveneitä parkissa


Maski ja snorkkeli kuuluivat hintaan, mutta räpylät ei. 
K seurasi isoa hopeanväristä kalaa, kun hän näki sen alapuolella n. 3-4 metrissä käärmeen(!), joka todettiin paikallisten ja oppaiden kanssa käydyn keskustelun jälkeen mureenaksi. Se oli kuin paksu mustavalkeapilkkuinen käärme, mutta käärme on kuulemma aina ohut tumma tai mustavalkearaidallinen. Kielsivät menemästä lähelle kuitenkin. Vesi oli hiukan sameaa, mutta kaloja oli runsaasti. Yrittipä yksi pieni kala jopa uimapukuni sisälle ja Kookin hätisteli pois parisenttistä kalaa, joka tuli sitkeästi lähelle.

Coral Island on upea paikka...

Retken hintaan sisältyivät ilmainen juomavesi ja hedelmät, mutta kun snorklauksen jälkeen, ilmeisesti viimeisinä, niitä menimme hakemaan, niin kaikki oli jo jaettu parempiin suihin! Heppu etsi jostakin meille kaksi banaania ja pari siivua ananasta. Satamassa etsittiin taas ruotsalaisia. Olivat menneet muina miehinä kaljoille! Lopulta päästiin mökille ja suihkuun ja lähdettiin hetikohta hotellin taksilla liikenneympyrään , jossa meillä oli tärät muiden kanssa klo 19.00. Matkatoimistosta ostettiin 4 lippua Patongin Bangla Boxing Stadiumille thainyrkkeilyturneeseen (10 ottelua, jotka käydään yhtenä iltana kaikki). Sitten käytiin syömässä porukalla Karonin Buffalo Steak Housessa.

Illalla Karonin keskustassa
 Viimeisen yhteisen illallisen jälkeen hyvästeltiin A, Aan poika ja S (olivat lähdössä seuraavana päivänä jo kotimatkalle) ja otettiin taksi Patongiin.

Paikallinen rytmiryhmä nyrkkeilyareenalla

Bangla Boxing Stadium oli peltihalli, jossa pääkehä ja pari harjoituskehää olivat. Juniorit aloittivat ottelut ja otteluparit kovenivat illan mittaan. Tunnelma kohosi pikkuhiljaa.

Mainoskatko ottelujen välillä
 
Ruotsalainen Martin teki illan nopeimman tyrmäyksen, joita nähtiin kaksi. Toinen potkusta ja toinen lyönnistä. Tuomarin keskeytyksiä oli pari ja muut kestivät täydet viisi erää. Muutama viides erä oli niin lyhyt, että ilmeisesti tietty käsimerkki tarkoittaa/vastaa nyrkkeilyn pyyhettä kehään.

 
Joka ottelu alkaa ilm. uskonnollisella seremonialla , jossa ottelijat kiertävät kehän hitaasti narusta (siis reuna) pitäen ja pussailevat kehän nurkkia. Sen jälkeen kisaajat pistävät soolotanssiksi, joka varsinkin naisilla kesti pitkään.



Ottelu on rajua ja siinä on paljon sidontaa. Kaikki tapahtuu kuitenkin sääntöjen puitteissa, joita kehätuomari valvoo. Paikka oli kuuma tuulettimista huolimatta ja K tilasi porukalle kaljat, jotka tarjoilija antoi katsomon penkkirivin alta (katsomon ylimmät penkkirivit olivat korkealla). Sen jälkeen kyyppari näytti meille vähän väliä neljää sormea. Toisia ei otettu. Aan veli toi "priimavessareissultaan" vettä kaikille. Ottelut kestivät yli puolen yön, kovin ottelu viimeisenä. Kisan loputtua eräs nuori mies ryntäsi luoksemme ja tarjosi "taksikyytiä". Kun kysyttiin, että mitä se maksaa, hän sanoi, että kertokaa te! Tarjottiin virallista turistitaksaa 400 b, johon kaveri suostui. Tultiin siis pimeällä taksilla mökille. Kuski ei edes tiennyt hotellien sijaintia, mutta neuvoimme ja kyyti oli hyvä isossa autossa. M ja Aan veli hyvästeltiin Front Villagen kohdalla ja jatkettiin kahdestaan eteenpäin. Katan keskusta oli tyhjä ja autio. Minä näin yhden "prostituuttikirkon" edustajan, mutta K ei sitäkään. Otettiin baarikaapista oluet ja ne juotuamme painuttiin nukkumaan. Juuri sitä ennen P tekstasi, että KalPa on taas voittanut. Hyvä KalPa. Kello oli n. 2.00 yöllä.
P.S. Coralilta tultua haettiin vielä minun uudet lasini Euro-Opticilta. Dr. Rosalyn jotain oli saanut lasit valmiiksi ja ne tuntuvat oikein hyviltä.

Yksi potku ja yksi lyönti ja Martinin vastustaja päätti ottaa unet!

Ke 18.3.2009


Diamond Cottagen Spa

Herättiin taas noin kasilta, vaikka nukkumaan mentiin "aikaisin". Kiireetön aamiainen, jonka jälkeen oli tarkoitus lähteä rantaan. Hehkutimme KalPan voiton ja katsoimme maalit webistä. Span kohdalla tarkistettiin, olisinko minä päässyt mani- ja pedikyyriin ja K thaihierontaan. Saatiin ajat kolmeksi, joten jäätiinkin altaalle. Yhden maissa syötiin hotellin kuppilassa toistamiseen juustopurilaiset ja juotiin lightcolat. Hyvää oli. Hinta alle 600 b eli n. 10-12 € yht. K liukasteli märillä tossuilla jo ravintolaan mennessä ja tullessa otti kunnon lipat. Sanoin, että kuula meni läheltä isoa ruukkua. Onneksi mitään pahempaa ei tapahtunut. K meni maihin kuin nyrkkeilyottelussa ja nousi myös yhtä nopeasti ylös :) Altaalla K nukahti kirjan lukuun ja yllättäen kello olikin varttia vaille kolme ja tuli kiire Spahan. K kertoi myöhemmin, että hieronta oli mahtava.

Hotellimme täyden palvelun hierontahuone

Ensin hänen piti pukeutua jonkunlaiseen itämaiseen "judoasuun" ja sitten hierojatäti hyppäsi selkään. Osasi kuulemma selvästi asiansa ja löysi tosi makeita kohtia varsinkin reisistä ja hartioista. Hän oli sanonut jo pohkeiden kohdalla: "You are very strong, this is gonna be hard job". Koon hieronta kesti tunnin, mutta minä en ollutkaan vielä valmis. Olin nääs sopinut extrana myös "clean footin". Minua odotellessaan K lueskeli lehtiä ja oppi käyttökelpoisen sanonnan: "Chai yen yen" . Se tarkoittaa kuulemma suunnilleen: "Eipä kiirettä!"  Hän käytti sitä jo Spassa menestyksellä, kun matroona valitteli minun hoitoni kestoa!

 
Sitten suihkuun ja thai-iltaan. Buffet oli mahtava eikä pikkulikkojen showssakaan ollut valittamista. Shown jälkeen juteltiin mukavan vanhemman suomalaisen pariskunnan kanssa. Ovat kolmen viikon reissulla. Herran juuret Nilsiän Nipasenmäellä ja rouvan Helsingin pitäjässä. Nykyään ovat hesalaisia. Koko homma juomineen maksoi 1470 b eli n. 33 €. Loppujuomaksi otettiin alunperin Aan veljen suosittelema  ja hyväksi todettu Mekong Coke. Että semmoinen lepopäivä tänään. K kävi sentään 7/11:ssa juoman haussa, mutta minulla oli totaalinen hotellipäivä.
P.S. Eilisen thaityttö tarjosi Koolle paitaa (siis ostettavaksi). Hän kieltäytyi sovittamasta, koska oli hikinen. Kai siinä putiikissa on vielä käytävä.

Spasta tämäkin
  To 19.3.2009

Herätys taas kahdeksalta. Tarkoitus oli lähteä Phuket Towniin Central Festival-kauppakeskukseen ja edestakainen matka jo sovittiin kuskin kanssa (900 b), kun hän ajoi kesken matkan auton sivuun ja tarjosi sightseeingiä koko päiväksi + kauppakeskuskierrosta 1600 b. Pienen harkinnan jälkeen se hyväksyttiin. Eka pysähdys oli View Pointilla, josta näkyivät Karonin, Katan ja Kata Noin rannat. Upeeta.

View Point

Matka jatkui kohti saaren eteläkärkeä ja Rawain View Pointia. Mahtavaa. (Ennen sitä otettiin välikuvat Rawain rannasta.)


 Paikalla oli majakka, joka muistutti pikemminkin temppeliä. Se oli auki ja sisäänpääsy oli ilmainen. Kengät piti jättää ulkopuolelle. Aukiolla oli paikallisen prinssin (entisen) patsas ja buddhan palvelupaikka, jossa oli varmaankin satoja pienoisnorsuja!

 
Oppaamme ei oikein osannut selittää muuta kuin, että paikka oli "fol Buddha". Orkideafarmista kieltäydyttiin, joten seuraava kohde oli "Shell museum". Yläkerran myymälä oli ilmainen puoli ja museo oli alakerrassa. Sinne ei haluttu, vaan kierrettiin vain myyntipuoli. Takkiin tarttui pari tuhkakupiksi sopivaa kotilon puolikasta ja korvikset minulle. Koko homma n. 500 b eli n. 10 €. Meidän piti vaihtaa rahaa ja kuski käytti meitä pankissa. Kurssi oli yhä 47 +, joten vaihdoimme 200 € eli kaiken, mitä olimme ostarille varanneet.


"A temple fol Buddha"

Seuraava kohde oli käärmefarmi, jonka showhun oli pääsymaksu 400 b / lärvi eli yht. n. 17 €. Ei auttanut edes: "Khor raa kaa khon thai, dai mai" :) (=Saanko thaihinnat, kiitos!) Esitys oli kyllä hyvä. Ensin lavalla oli kolme kobraa ja heppu teki ihmejuttuja niiden kanssa. Hän oli saanut piston aiemmin ja esitteli sormeaan, joka näytti "erilaiselta".


Kobramies estradilla
  Lopuksi hän valitsi ilmeisesti rauhallisimman käärmeen, jota yleisö sai kosketella (Lucky touch).

Turisti kärmes kaulassa

 Koolle ja parille muulle hän nosti pedon kaulaan ja sanoi: "Kiss it!" No, sen K teki. Minä otin kuvia todisteeksi. (Piti pussata kahdesti, kun ensimmäinen kuva ei onnistunut.) Tosin lieroa piteli kaksi ukkoa, mutta silti :) Toisena esityksenä toinen kaveri kurmotti kolmea keltamustaa kobraa.

 
Ne olivat tosi ärhäköitä ja kerran luulin, että käärmeen pisto jo osui! Välillä heppu pyöräytti melkein kolmemetrisiä käärmeitään kohti yleisöä kuin "vahingossa" ja yleisö oli "innoissaan".

 
(Kaveri päätti esityksen nappaamalla yhden kobran"renkaaksi" toiseen käteensä pyrstö ja pää samassa kädessä ja toisen suullaan kiinni elukan niskasta  ja kädellä pyrstöstä! Yleisö sai kuvauttaa itseään käärmeiden kanssa.)

 
Kolmantena tuli lavalle se eka tyyppi (kokeneempi) ja kaivoi laatikosta kuningaskobran, yli kolmemetrisen pedon. Normaalien temppujen jälkeen hän pussasi tätäkin kuten tavallista kobraa!



video



Heppu päästi kuningaskobran olevinaan "karkuun" ja hetihän se hakeutui meitä kohti (alarivi) ja kun elukka nosti päänsä reunuksen yli, tuntui kuin kaikki aikaisemman elämän käärmepelot kävisivät toteen. No, oikeastaan vaaraa ei ollut, vaan heppu nykäisi kyyn takaisin areenalle. K tipitti heppua 50 b.

Ilmeisesti kuskimme ansiosta yksi poju henkilökunnasta kysyi, että haluaisimmeko tutustua farmiin ja sehän kävi. Kun tuli puhe siitä, että kuningaskobra oli iso, hän sanoi, että on niitä suurempiakin ja vei meidät häkille, jonka hän avasi. Käärme oli n. 5,5 m. K otti pari kuvaa, vaikka olisi kuulemma halunnut juosta kauas pois! Seuraavaksi K meni satakiloisen pythonin koppiin eikä huomannut puussa loikoilevaa toista pythonia. Kaveri varoitti, että se voi purra. K otti kuvat kuitenkin.

 
Seuraava käärme oli toistametrinen "sunbeam snake", myrkytön, joka loistaa kauniisti auringonvalossa.

 
Heppu tuuppasi sen Koon kouriin. Suu sanoi ei, mutta kädet ojentuivat :) Oli kuulemma vahvan ja jäntevän ja rauhallisen tuntuinen otus. Ei yhtään niljakas tai limainen! Pari vaarallista ja myrkyllistä liskoa katsottiin ja myös sammakot, jotka asuivat käärmeiden kanssa niiden ruokana! K kävi myös pikkutiikerin häkissä. Heppu varoitti, että:"Be careful, Sir!", mutta tuuppasi hänet kuitenkin häkkiin. Pahimmalta tuntui Patongilta saalistettu 3,5 metrinen kuningaskobra, jonka pää oli kuin pommi! Käärmepoika kertoi, että Thaimaassa on yli 160 käärmelajia ja että niitä voi löytää mistä vain; viidakosta, kaupungeista, hotelleista...Kobra muuten reagoi vain liikkeisiin eli jos on paikallaan, niin ei hätää. Toisekseen tavallisen kobran kohdalla riittää n. metrin ero. Käärme ei ole silloin niin aktiivinen!
P.S. Kuningaskobran iskuetäisyys on jopa kolme metriä.
Farmilla oli myös kobraa myrkyllisempiä käärmeitä. Yksi, jonka nimi ei jäänyt mieleen, tappaa ihmisen puolessa tunnissa! Nyt näimme myös merikäärmeen.

Kuski tarjotteli lounasta, joka ei meille kelvannut, vaan jatkettiin Big Buddhalle, koko Thaimaan suurimmalle Buddhan patsaalle. Tie oli kiemurainen (kuin käärme)  ja pölyinen. Perillä tuli muutama tippa vettä. Buddha on todella iso ja rakennustyö on vielä kesken! Kävijä voi ostaa omalla nimellään varustetun marmorinpalan, jollaisilla patsas katetaan (300 b eli n. 6,5 €).

Big Buddha

 Paikka oli kuitenkin hieno ja maisemat mahtavat. Juomavesi oli ilmaista, mutta muissa hinnoissa oli "turistilisä". Matka Buddhalle parkkipaikalta oli, totta kai, ylämäkeä. Hiottiin ylös ja nähtiin tulevan temppelin rakenteet. Iso on. Paljon kuvattiin ja portaiden vieressä olevia kelloja soitettiin alas tullessa. Kaikissa on hintalappu, mutta oma ja pari isomaha-Buddhaa ostettiin portin teltasta. Naisille, joilla oli paljaat olkapäät, portsarit laittoivat silkkiliinan olkapäille. Se oli free, mutta otettiin pois poistuttaessa. Kuski ehdotti taas lounasta "tutussa paikassa", mutta vieläkään ei tärpännyt! Seuraava kohde oli temppeli, joka oli hieno (Wat Chalong).

Lootuksenkukkia Phuketin tärkeimmässä temppelissä, Wat Chalongissa.
Käytiin muutamassa rakennuksessa ja "ostoskadulla", josta löytyi jo osa niistä tavaroista, jotka piti hankkia tavaratalosta. Lopultakin saatiin kuvaan myös oikea munkki.


Piha-alueilla paukkuivat koko ajan  ilotulitteet "for good luck". Seuraava kohde oli cashewpähkinätehdas (oikeastaan myymälä), josta ostettiin parit pussit mukaan. K aikoo viedä töihin chilipähkinöitä ison pussin :) Seuraavaksi oli "free coffee break". Paikka oli "Gem Shop". Meidät annettiin heti opastajan haltuun ja hän vei meidät isoon korumyymälään. Hinnat olivat "kohdallaan". Kohteliaasti käveltiin kauppa läpi, myös yläkerran matkamuisto-osasto. Siellä törmättiin muutamaan muuhunkin paikalle pakot...tuotuun suomalaiseen. He olivat lisäksi käyneet "pakotettuna" eläintarhassa, josta me kieltäydyimme jyrkästi. No, kuski sai ilmeisesti bensakuponkinsa ja me ilmaiset kahvit ja limut. Seuraava ja viimeinen kohde oli tavaratalo "Central Festival", jossa luvattiin viipyä vain tunti. Minä ostin pari kassia ja muuta ei sitten löytynytkään. Tässä maassa ei muuten saa myydä alkoholia klo 13-17, paitsi yli kymppilitran annoksina ja täällä sitä sääntöä noudatettiin. Kärryyn lastaamamme juomat otettiin meiltä pois hymyillen ja anteeksipyydellen. Tupakkiakaan ei löytynyt kuin ykköstoppina 90 b hintaan (7/11 63 b). Tyttären mekkokin jäi ostamatta. Siis eikun taksille ja mökille. Katassa olisi ollut markkinat, mutta sinne ei haluttu. Läksimme saman tien viemään pyykit pesulaan. Nyt veimme pyykit optikon kulmalle, ettei tarvitse kävellä edestakaisin. Suihkun jälkeen Thai Na-kadulle ruotsalaiseen Rico's ravintolaan, jossa on best pizzas in town. Totta joka sana :) Sitten nukkumaan. Hyvä päivä.
P.S. Kotigekkomme Giovanni Gibilisko alias Thin Lizzy on vaihtanut asuntoa. Minä näin yhden (ehkä juuri sen)  livahtavan naapuriin oven alla olevasta raosta!


Ajatuksia:

Ihmiset ovat ystävällisiä ja alkavat heti kohta selvittää, mihin kastiin turisti kuuluu. Munkit (myös alokkaat) ja kuningas ovat korkeimpia ja heille puhutaan eri tavalla!

Kun sanotaan: "Hyvää huomenta, päivää, iltaa!", niin:
Miehet sanovat: "Savadii krab!"
Naiset sanovat: "Savadii kaa!"
Ladyboyt sanovat: "Savadii haa!"


Käärmeitä on yli 160 lajia, joista myrkyllisiä on yli 50 !


Pe 20.3.2009


Herätys yllättäen kasilta ja runsaalle aamiaiselle, jonka jälkeen hehkutimme KalPan voiton ja katsoimme maalit webistä. K bongasi minulle kirjahuoneesta Reijo Mäen "Ehtookellot", kun luin jo Mankellini. Se kirja (Mäen) täytyy vapauttaa kotimaahan :) Päätettiin lähteä rantaan, vaikka oli pilvistä ja säätiedotus uhkaili sateella ja ukkosella. Rannalla viereisen paikan ruotsalaistäti huomasi Koon kirjan ja sanoi ruotsiksi, että tuo kirjahan on "Miehet, jotka vihaavat naisia". K vastasi, että: "Just så!" ja :"Small world! :) Sitten alkoi sataa ja ukkostaa. Tuulikin nousi ja ranta tyhjeni. Ihmettelimme, kun varjon alla kastuimme! Huomasimme, että sade tuli varjosta läpi. Tuli jopa kylmä. Suojasimme repun ja kassin jo märillä pyyhkeillä ja kun ukkonen tuntui olevan ohi ja sade ja tuuli vain yltyi, niin painuttiin mereen lämmittelemään! Aaah! Sitten välähti, että mukana on vedenpitävä kamera! Eikun sade- ja aaltokuvia ottamaan. Meressä lämmiteltiin varmaan tunti ja sitten palattiin "patjoille".

Meressä oli lämpimämpää kuin kuivalla maalla


 Tilasimme rantabaarista parit sandwichit, kun oli nälkä eikä rahaakaan ollut paljon (leivät 80 b / kpl). Pääosa rahoista (1500 b) nimittäin meni, kun ostin sovitusti pari mekkoa tyttärelle ja yhden itselleni. Lähtöhinta oli 2900 b. K yritti saada ne ensin tonnilla, mutta ei onnannut. Rannassa nähtiin tutun näköinen suomalainen. Arvauksemme on, että hän on ehkä joku Helsingin yliopiston proffa tai vastaava, TV:stä tuttu?! Neljältä "työt" loppuivat auringonpaisteessa ja hilauduttiin pois rannasta. Märkä reppu ja kassi ja pyyhkeet painoivat kuin synti! Matkalla otettiin 7/11:sta neljä sandwichiä lämmitettyinä. Hyvää ja halpaa! Minun odotellessani leipiä K haki pyykit "loondlista". Hinta oli "tuuhandlet siksti fool" :) Kun satoi ja oli pilvistä, unohtui aurinkorasvaus. Nyt Koon etupuoli on punainen kuin keitetyllä ravulla. Suihkun ja aftersunrasvauksen jälkeen mentiin ihan lähelle eli "Two Chefsiin" syömään. K otti lohimurekepihvin tilliperunoilla ja minä sain nyt syödä itse puolitulisen kalani (ks. toinen päivä). Hyvää oli ruotsalainen ruoka igen. Eipä lähdetty kiertelemään ja sadekin alkoi taas, kun oltiin jo kotona.

Diamond Cottagen henkien talo. Alttarin tarkoitus on lepyttää maan henkiä ja siksi niille on tarjolla ruokaa ja juomaa.

La 22.3.2009

Värjättyä riisiä Carrefourissa

Heräsimme ihan normaaliaikaan. Satoi poikkeuksellisesti jo aamusta. Aamiaispöydät oli tietysti katettu sisälle ja kyllä taas maistui. Kun sade hiukan hellitti, päätettiin taas lähteä Jung Ceyloniin Patongiin. Hotellin taksi halusi 400 b eli n. 8, 5 € , johon suostuimmekin mukisematta. Jungceylon ei ollut vielä auki, kun sinne saavuimme. Jännä kuvio on, että kauppojen henkilökunta myös jonotti ulkona sisäänpääsyä! Kympiltä avautui vain Carrefour ja pari pikkukauppaa, joten pienen kiertelyn jälkeen mentiin sinne ostoksille.

Dragon fruits
 
Viinaosaston tyttöä nauratti, kun kyselimme Mekong-viskiä. Puteli oli nokan edessä, mutta teksti vain thaikielellä :) (Ei jummarra.) Osteltiin pikkuherkkuja kotiin  ja jäähdyteltiin kylmäosastolla. Sieltä siirryttiin thaikauppaan (sama kuin viimeksi) ja heti alkoi bahtit palaa :) Välillä virkistäydyttiin sillä maidottomalla mehu/jää-mössöllä, mikä sen nimi nyt on? Eipä ollut kallista, vain 70 b / iso muki eli n. 1,5 €.
 Ostostelua jatkettiin ja lopuksi napattiin lounas paikallisesta hampurilaisravintolasta n. 10 € / 2 kpl :) Taksilla kotiin (400 b) ja altaalle kirjaa lukemaan. Nahka on tiukilla eilisen jälkeen, joten olimme enimmäkseen paita päällä, vaikka oli pilvistä! Nähtiin "vanhukset" altaalla. Toivottivat meille hyvää kotimatkaa ja me heille hyvää loman jatkoa :)
P.S. Juuri tuli tekstari, että HPK- KalPa on 1-1 kahden erän jälkeen.
Käytiin illallisella Buffalo Steak Housessa. Hyvää oli possu ja tulista. Ei jaksettu syödä kaikkea!  Hotellilla pakkausta, pakkausta...

Ei ollut tällä kertaa huone 105...

Su 23.3. 2009

Viimeinen kuva parvekkeelta

Finnmatkojen apua ei tarvittu paljon matkan aikana, mutta osaa se kuitenkin bussin järjestää ajallaan kotimatkalle.
Alkumatkasta sattui silti heti aikataulun pilaava tapahtuma, kun bussimme keilasi skootterikuskin nurin! Aikaa meni selvittelyyn ja ambulanssin saapumiseen, mutta kaikki päättyi kuitenkin hyvin, koska pyörän kuski oli varustautunut hyvin eli kaljulla päällä ja shortseilla ja "he got only scratches" :)

Kongi respassa
 
Lentoasemalla oli mieletön ruuhka ja sinne tultiin tietenkin meidän lennon kannalta viimeisinä. Kaikkihan otetaan koneeseen, mutta muutamaan muuhunkin oli menossa iso lauma matkustajia ja tungos oli sanoinkuvaamaton!

Tungosta lentoasemalla
 
Kaiken hyvän lisäksi, kun lopulta päästiin lähtöselvitykseen, totesi tullikerberos, että meidän ruumaan menevät matkatatavaramme painavat liikaa!
Niissä olivat uima-asumme ja pyyhkeet, joita tarvitsimme huoneen luovutuksen jälkeen altaalla. Olisiko kuitenkin kannattanut maksaa lisämaksu huoneen pitämisestä bussin tuloon asti?
Tulli-ihminen tarjosi vaihtoehtoa, että voitaisiiin vatkata tavaroita laukusta toiseen, jolloin kuorma tasoittuisi, mutta siihen ei suostuttu, koska se olisi vienyt ihan liikaa aikaa ja vaivaa. K sanoi, että maksaa kyllä ylipainon, mutta se ei mennyt kuuleville korville...
K huusi oppaita apuun, mutta eihän ne tyttöset ja poikaset osaa oikeita ongelmatilanteita hoitaa! Lopulta päädyttiin siihen, että otetaan minun kalliit naamarasvat ja melkoisen kalliit muut voiteet käsimatkatavaroihin eli siis käytännössä roskiin heitettäväksi nestetarkastuksessa.
Kauhean jonotuksen jälkeen, pitkän ajan kuluttua, päästiin lopultakin varsinaiseen turvatarkastukseen , jossa oli mars-mars vauhti. Kaikki rasvat menivät sujuvasti läpi tarkastuksesta! Meille hoettiin vain lennon lähtöporttia ja raus raus.
Jonossa oli vielä pieni episodi ruotsalaisten matkakumppanien kanssa, jotka eivät ymmätäneet sitä, että monet jonot ennen passien tarkastusta supistuvat lopulta muutamaksi jonoksi ja luulivat meitä etuilijoiksi. Heille suurin ongelma oli se, että "du är nu i min kö", hölmöt...
Kovaan janoon otettiin ilmaista vettä paperipikareista.
Lento lähti ajallaan ja oli niin tylsä kuin pitkä lento voi ikinä olla. Se on Thaimaan matkan pahin vaihe. Matkatavarat saatiin Hesassa kai suht normaalisti (siis ei lakoista ja muista häiriöstä johtuvia viivästyksiä) ja talsittin autolle vitosparkkin. Hinta oli tietysti suolattu ja matka kylmä, mutta auto oli lumeton ja lähti heti käyntiin :)
Suunnattin kehäkolmoselle ja pohjoiseen päin. Noukittiin kissat tyttäreltä "Jykylästä" ja ajettiin kotiin. Aikaero ei jostain syystä tunnu niin pahalta kuin lännestä tultaessa. Vika saattaa tietysti olla tilaajan päässä...
Hyvä reissu.



2 kommenttia:

  1. Hei!

    Kiitokset kivasta matkakertomuksesta!
    Saatiin vähän esimakua kyseisestä paikasta ja hotellista, johon olemme alkuvuodesta menossa. :)
    Kivalta paikalta vaikuttaa ja varmasti onkin hyvä valinta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heipä hei!

      Kiitos kiitoksista! Ilahduttaa aina, kun joku viitsii kommentoida. Uskon, että tulette viihtymään Phuketissa ja Diamond Cottagessa todella hyvin. Oikein hyvää tulevaa lomaa teille! :)

      Poista