perjantai 26. lokakuuta 2012

Väkerryksiä

Puutarhahommat alkavat olla tältä syksyltä ohi eikä matkojakaan ole tiedossa kuin vasta joulukuussa Tallinnaan, joten lienee syksyisen käsityökatsauksen aika. Kesäiseltä Tallinnan matkalta ostettu Austermannin Alpaca Silk-lanka on osoittautunut neuloessa ihanan pehmeäksi ja arvatenkin myös käytössä lämpimäksi. Tässä siitä neulotut palmikkolapaset (tai siis toinen niistä lapasista).

Tähän asti minulla ei ole ollut selvyyttä siitä, kuinka paljon kaikenlaisia lankoja minulla on hajallaan mikä missäkin pussissa ja kaapissa. Asia alkoi kiinnostaa lopulta siinä määrin, että sain tehtyä lankainventaarion, jee! Nyt kaikki tai ainakin melkein kaikki langat ovat samassa isossa laatikossa jaoteltuina villaisiin, puuvillaisiin ja muihin ja ne vielä erikseen langan paksuuden mukaan. Paljon on kaikenlaisia jämälankoja, mutta myös jonkun verran tarjouksista ostettuja usean sadan gramman lankapusseja. Novitan Isoveli-langasta tekaisin nämä lapsen raitalapaset.

Samasta Isoveli-langasta myös nämä toiset lapsen lapaset, luonnonvalkeat vaaleanpunaisin raidoin.

 
Sama lanka edelleen ja naisen tai nuoren vaaleanpunaiset palmikkokämmekkäät. Isoveli on aika paksua, joten siitä neulotut lapaset ja kämmekkäät ovat varmasti käytössä lämpimiä.


Sitten Tallinnasta tarjouksesta vyyhtenä ostettua paikallista villalankaa, josta muotoutuivat harmaat palmikkolapaset.



Samoin Tallinnasta samaisesta Käsityökammari Jollerista tarjouksena vyyhtenä ostetusta luonnonvalkoisesta villalangasta palmikkolapaset naiselle tai nuorisolle.


Novitan paksua Flip Flop-lankaa löytyi ainakin yksien musta-oranssien kämmekkäiden verran.


Novitan tummansinistä Rose Mohairia löytyi peräti 300 grammaa ja siitä tein sitten tämän ruusukoristeisen lierimyssyn ja lapaset virkkaamalla. Lankaa jäi vielä runsaasti jäljellekin.


Nyt pitänee taas alkaa jo neulomaan sukkia ja lapasia pukin konttiinkin, ettei tule sitten joulun alla liian kiire :O)

maanantai 8. lokakuuta 2012

Vielä jaksetaan kukkia


Puutarhan kasvit alkavat pikkuhiljaa antaa periksi syksylle ja tulevalle talvelle ja kukkijoita on aina vaan vähemmän. Syysleimuissa on enää jokunen valkea kukka, mutta ympärillä tuo kirottu vuohenputki ja ihana Marokon minttu ovat vielä hyvissä voimissa.
Valkokukkainen syysleimu, Marokon minttu ja vuohenputket.
Myskimalvalle pitää muistaa laittaa ensi kesänä hyvissä ajoin kunnollinen tuki. Tänä kesänä se ehti liian pitkään kasvaa maata pitkin ja sitten lopulta tuen saatuaan retkottaa nyt vinossa.
Myskimalva
Konnantatar kukki alkukesästä niin kuin kuuluukin, mutta aloitti nyt syksyllä yllättäen uuden osittaisen kukinnan.
Konnantatar
Syyshortensiat jätän kukkineen talventörröttäjiksi ja leikkaan ne perinteisesti vasta keväällä.
Syyshortensia
Miljoonakello on kyllä kiitollinen kukkija. En mitenkään raaski heittää sitä pois ennen kuin se alkaa näyttää edes vähän ränsistyneeltä.
Miljoonakello
Lobeliakin kukkii vielä yllättävän hyvin, joten en pidä kiirettä senkään poisheiton kanssa.
Lobelia
Villiviini on edelleen parhassa väriloistossaan ja leviää vuosi vuodelta niin, että on jo kiertänyt versojaan talon päädystä sekä etu- että takapihan puolelle.
Villiviini