tiistai 11. syyskuuta 2012

Omenoita, omenoita, omenoita...


Syyskuun (ja todennäköisesti vielä lokakuunkin) teema on siis omenat. Valkean kuulaan alle Papa viritteli kaksi rastasverkkoa ja laavun sieppaamaan enimmät puusta tippuvat hedelmät. Yläoksilta näetsen putosi jokaista varrelliseen omenapoimuriin saatua omenaa kohti vähintään viisi muuta omenaa  maahan. Täydellisen kypsät pehmeät omenat huokaisivat pudotessaan ja maahan osuessaan soseeksi muuttuessaan surullisen kuuloisesti: " Posh!" Tämä kävi niin maman sydämeen, että Papa heltyi laittamaan ne verkot. Much better! No nyt alkaa sitten olla tämä Bergius siinä tilassa, että verkot siirrettäneen lähiaikoina sen alle.



Valkea kuulas alkaakin jo tyhjentyä pikkuhiljaa, mutta Bergius on vielä lähes nykäisemättä. Vain pudokkaita on kerätty!


Välillä tässä tuntee olevansa ikään kuin isommankin hedelmätarhan omistaja, kun suurin osa ajasta menee näiden kahden omenapuun ympärillä pyörimiseen! Ei niin, etteikö tämä mukavaa olisi; juuri nyt pikkuriikkinen puutarha tarjoaa parasta antiaan. Verkot on viritetty, saalista odotellaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti